VEI on logaritminen asteikko.
LÄHDE: 18.4. 2010 (suomennosta).
http://www.smh.com.au/world/science/volcanoes-be-afraid-be-very-afraid–the-supervolcano-is-coming-20100416-sj01.html?autostart=1
Tiedemiehet arvioivat tulivuorianiiden räjähtäväisyyden mukaan käyttäen vulkaanien räjähtävyysindeksiä (VEI), joka ulottuu nollasta kahdeksaan(0-8). Mittaus perustuu siihen, miten paljon materiaalia sinkoutuu ulos tulivuoresta, miten korkea suihku purkauksella on ja miten kauan se kestää.
Scientists rank volcanoes according to how explosive they are, using the volcanic explosivity index (VEI), which goes from zero to eight. The measurement is based on how much material is thrown out of the volcano, how high the eruption goes and how long it lasts.
Aivan kuten maanjäristyksikäkin arvioiva skaala, niin tämäkin mittari on logaritminen. Tämä tarkoittaa sitä, että sellainen tulivuori, joka on luokkaa VEI 5 on kymmennen kertaa räjähtävämpi kuin tulivuori joka on luokkaa VEI 4.
Like the scale used to measure earthquake size, the VEI is logarithmic – meaning that a volcano with a VEI of five is 10 times more powerful than one with a VEI of four.
Vielä eivät tiedemiehet ole saaneet kokoon niin paljoa informaatiota , että voitaisiin laskea Eyjafjallajökull-vulkaanin VEI-arvo (joka on muuttunut maaliskuun lopusta VEI 1 arvosta) . Mutta islantilainen vulkanologi Thorvaldur Thordarson Edinburgin yliopistosta arvioi tämän olevan nyt VEI 2 – VEI 3 luokkaa, eli 10- 100 kertaa vahvempi kuin maaliskuinen ja siten samanlainen kuin Sisilian Etnan purkaus vuonna 2002- 2003 ja kuuluu siihen luokkaan, mitä odotetaan tapahtuvan maapallolla joka vuosi ainakin yhden kerran.
As yet, scientists haven’t managed to gather enough data to calculate the VEI of Eyjafjoll, but Thorvaldur Thordarson, an expert on Icelandic volcanism at the University of Edinburgh, estimates that this one is probably a two or three – similar to the eruptions seen on Mount Etna on Sicily in 2002 and 2003, and the kind of eruption we expect to see somewhere on earth at least once every year.
Sitävastoin USA:ssa vuonna 1980 toukokuussa tapahtunut Mt. St. Helenin purkaus oli sitä luokkaa mitä odotetaan kerran kymmenessä vuodessa ja sen VEI arvo on luokkaa 4.
By contrast, the eruption of Mount St Helens, in the north-west of the US in May 1980, was a one-in-10-year event, with a VEI of about four.
Mutta Pinatubo Filippiineilla vuonna 1991 oli VEI -luokkaa 5- 6 ja sellaista purkausta statistisesti odotetaan vain kerran 50- 100 vuodessa (kerran puolessa vuosisadassa tai koko vuosisadassa).
Meanwhile, Pinatubo’s boom in the Philippines in 1991 was a one-in-50- to 100-year spectacle, with a VEI of about five or six.
Vieläkin isomman purkauksen teki Tambora vuonna 1815 Indonesian Sumbawa-saarella. Sen tuhkan aiheuttamat auringonlaskut on ikuistanut taiteilija Turner.
Bigger still was the eruption of Tambora in 1815, on the island of Sumbawa, Indonesia. Its ash was responsible for some of the spectacular sunsets painted by Turner.
Mainittu purkaus oli VEI-astetta 7 ja sellaisia odotetaan vain kerran tuhannessa vuodessa. Tunnetun historian pahimpana tulivuorenpurkauksena se vei 70 000 ihmistä kuolemaan.
Rated as a seven on the VEI scale (a one-in-1000-year event), it was the most deadly eruption in recorded history, killing more than 70,000 people.
Mutta kuten Euafjollin tapahtuma on osoittanut, myös pienoiset purkaukset voivat aiheutaa aikamoista harmia.
But as the Eyjafjoll event is showing, even baby eruptions can cause quite a nuisance.
Edellinen kerta, kun Islanti koki vastaavaa, oli vuonna 2004, kun Grimsvotnin tulivuori räjähti.
The last time Iceland experienced an eruption of this size was in 2004, when the Grimsvotn volcano blew.
Silloin tuhkapilvi kääntyi pohjoisen, mutta nyt “jet stream” on siepannut sen menemään kaakkoa kohti ja kohti Britanniaa, sanoo Thordarson.
“On that occasion the ash cloud went to the north, but this time the jet stream has carried it south-east, towards the UK,” Thordarson says.
Eyjafjoll tuli isoksi uutiseksi, koska sen tuhkat käyttävät samaa kulkutietä kuin Euroopan kiireimmät lentoreitit.
Having its ash carried into some of Europe’s busiest flight paths has made Eyjafjoll big news.
millään lentokoneella ei voi ottaa riskiä pilven kautta lentämiseen- koska moottorien venttiilin tukkeumien ja koneen vaikeuksien riskit ovat suuret. Niinpä on pysyteltävä rauhallisena kunnes Eyjafjoll puolestaan laantuu paineistaan.
No aircraft can risk flying through the cloud – the chances of choking the engines and stalling the plane are high. And so we have to twiddle our thumbs until Eyjafjoll decides she has let off enough steam.
Jos Eyjafjoll on vähääkään kuten Grimsvotn, purkaus alkaisi ehtyä päivässä parissa, mutta on mahdollista, että asiat pitkittyvät.
If Eyjafjoll is anything like Grimsvotn, the eruption will peter out in a day or two, but there is a chance that things could go on for a lot longer.
http://www.smh.com.au/world/science/volcanoes-be-afraid-be-very-afraid–the-supervolcano-is-coming-20100416-sj01.html?autostart=1
Tiedemiehet arvioivat tulivuorianiiden räjähtäväisyyden mukaan käyttäen vulkaanien räjähtävyysindeksiä (VEI), joka ulottuu nollasta kahdeksaan(0-8). Mittaus perustuu siihen, miten paljon materiaalia sinkoutuu ulos tulivuoresta, miten korkea suihku purkauksella on ja miten kauan se kestää.
Scientists rank volcanoes according to how explosive they are, using the volcanic explosivity index (VEI), which goes from zero to eight. The measurement is based on how much material is thrown out of the volcano, how high the eruption goes and how long it lasts.
Aivan kuten maanjäristyksikäkin arvioiva skaala, niin tämäkin mittari on logaritminen. Tämä tarkoittaa sitä, että sellainen tulivuori, joka on luokkaa VEI 5 on kymmennen kertaa räjähtävämpi kuin tulivuori joka on luokkaa VEI 4.
Like the scale used to measure earthquake size, the VEI is logarithmic – meaning that a volcano with a VEI of five is 10 times more powerful than one with a VEI of four.
Vielä eivät tiedemiehet ole saaneet kokoon niin paljoa informaatiota , että voitaisiin laskea Eyjafjallajökull-vulkaanin VEI-arvo (joka on muuttunut maaliskuun lopusta VEI 1 arvosta) . Mutta islantilainen vulkanologi Thorvaldur Thordarson Edinburgin yliopistosta arvioi tämän olevan nyt VEI 2 – VEI 3 luokkaa, eli 10- 100 kertaa vahvempi kuin maaliskuinen ja siten samanlainen kuin Sisilian Etnan purkaus vuonna 2002- 2003 ja kuuluu siihen luokkaan, mitä odotetaan tapahtuvan maapallolla joka vuosi ainakin yhden kerran.
As yet, scientists haven’t managed to gather enough data to calculate the VEI of Eyjafjoll, but Thorvaldur Thordarson, an expert on Icelandic volcanism at the University of Edinburgh, estimates that this one is probably a two or three – similar to the eruptions seen on Mount Etna on Sicily in 2002 and 2003, and the kind of eruption we expect to see somewhere on earth at least once every year.
Sitävastoin USA:ssa vuonna 1980 toukokuussa tapahtunut Mt. St. Helenin purkaus oli sitä luokkaa mitä odotetaan kerran kymmenessä vuodessa ja sen VEI arvo on luokkaa 4.
By contrast, the eruption of Mount St Helens, in the north-west of the US in May 1980, was a one-in-10-year event, with a VEI of about four.
Mutta Pinatubo Filippiineilla vuonna 1991 oli VEI -luokkaa 5- 6 ja sellaista purkausta statistisesti odotetaan vain kerran 50- 100 vuodessa (kerran puolessa vuosisadassa tai koko vuosisadassa).
Meanwhile, Pinatubo’s boom in the Philippines in 1991 was a one-in-50- to 100-year spectacle, with a VEI of about five or six.
Vieläkin isomman purkauksen teki Tambora vuonna 1815 Indonesian Sumbawa-saarella. Sen tuhkan aiheuttamat auringonlaskut on ikuistanut taiteilija Turner.
Bigger still was the eruption of Tambora in 1815, on the island of Sumbawa, Indonesia. Its ash was responsible for some of the spectacular sunsets painted by Turner.
Mainittu purkaus oli VEI-astetta 7 ja sellaisia odotetaan vain kerran tuhannessa vuodessa. Tunnetun historian pahimpana tulivuorenpurkauksena se vei 70 000 ihmistä kuolemaan.
Rated as a seven on the VEI scale (a one-in-1000-year event), it was the most deadly eruption in recorded history, killing more than 70,000 people.
Mutta kuten Euafjollin tapahtuma on osoittanut, myös pienoiset purkaukset voivat aiheutaa aikamoista harmia.
But as the Eyjafjoll event is showing, even baby eruptions can cause quite a nuisance.
Edellinen kerta, kun Islanti koki vastaavaa, oli vuonna 2004, kun Grimsvotnin tulivuori räjähti.
The last time Iceland experienced an eruption of this size was in 2004, when the Grimsvotn volcano blew.
Silloin tuhkapilvi kääntyi pohjoisen, mutta nyt “jet stream” on siepannut sen menemään kaakkoa kohti ja kohti Britanniaa, sanoo Thordarson.
“On that occasion the ash cloud went to the north, but this time the jet stream has carried it south-east, towards the UK,” Thordarson says.
Eyjafjoll tuli isoksi uutiseksi, koska sen tuhkat käyttävät samaa kulkutietä kuin Euroopan kiireimmät lentoreitit.
Having its ash carried into some of Europe’s busiest flight paths has made Eyjafjoll big news.
millään lentokoneella ei voi ottaa riskiä pilven kautta lentämiseen- koska moottorien venttiilin tukkeumien ja koneen vaikeuksien riskit ovat suuret. Niinpä on pysyteltävä rauhallisena kunnes Eyjafjoll puolestaan laantuu paineistaan.
No aircraft can risk flying through the cloud – the chances of choking the engines and stalling the plane are high. And so we have to twiddle our thumbs until Eyjafjoll decides she has let off enough steam.
Jos Eyjafjoll on vähääkään kuten Grimsvotn, purkaus alkaisi ehtyä päivässä parissa, mutta on mahdollista, että asiat pitkittyvät.
If Eyjafjoll is anything like Grimsvotn, the eruption will peter out in a day or two, but there is a chance that things could go on for a lot longer.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar