Raamatussa on kertomus pienestä odotetusta lapsesta, samuelista, joka siten asetettiin varhain jeshivakouluun eli papilliseen aksvatukseen. Hänen äitinsä hanna toi pojalleen samuelille joka vuosi uuden kauniin ksäityänsä, täyspitkän vaatteen, manttelin, pojan kasvaessa aikuisuutt kohti- ja tämä on minusta hyvin hieno esimerkki siitä, että jokainen lapsi tarvitsee joka vuosi uudet vaateet , koska on uusi ihminen, uusi yksilö tässä ihmiskunnassa. On tietysti köyhiä maita, josisa on vaikea järjestää joka vuosi uutta vaatekertaa lapsille. Tähän on eräänlaisena akuuttina apuna teollisoituneita ja varakkaista maista lähetetyt hyvät valmiit vaatteet, sillä on kohtuuttoman suuri rasitus koko maailmalle, jos vaatimuskena olisi vain uudet vaatteet lähetettäväksi suunnattomaan akuuttiin tarpeeseen kehitysmaihin, sillä pelkät lähetyskustannusket ovat jo kalliimmat kuin uusien vaatteiden hinnat. Kontainerikulejtukset vaativat aika mittavan postimerkin- kuten kerran sain Tampereen Pelastusarmiejan suorittamista vaatekuljetuksista tietää.
Mutta kohtuullsita on että koetetaan hankkia ainakin yhdet uudet (juhlavammat) vaatteet täällä hyvinvointivaltioissa lapsille joka vuosi- vaikka itse vanhemmat voisivat hankkia itselleen jotain second hand- tuotetta tai vaikka lasten vaihtovaatteissa olisikin second hand plaggeja.
MITÄ TEKNIIKKA ja TALOUS KIRJOITTAA TEKSTIILIMATERIAALISTA
http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/luonnovarat/muotiala-valittaa-jatelainsaadanto-jarruttaa-tekstiilien-kierratysta-pitaa-olla-luvat-6654660?utm_source=Teta_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Uutiskirje
SITAATTI:
Tekstiili- ja vaateala valittaa jätelain hallinnollisen taakan
hidastavan uusien kierrätysratkaisujen edistämistä ja haittaavan
kannattavan liiketoiminnan rakentamista tekstiilikierrätyksen ympärille.
Suomessa käytöstä poistetaan vuosittain noin 70 miljoonaa kiloa
tekstiiliä, josta suurin osa hyödynnetään tällä hetkellä energiana.
Yritykset hakevat ratkaisuja käytettyjen tekstiilien saamiseksi polton
sijasta hyötykäyttöön. Ne tekevät yhteistyötä myös yli toimiala- ja
maarajojen.
Esimerkiksi työvaatevalmistaja TouchPoint muuttaa yhteistyössä
hollantilaisen DutchAwearnessin kanssa Hesburgerin
kierrätyspolyesteristä valmistetut työvaatteet komposiittimateriaaliksi.
Siitä valmistetaan terassikalusteita.
Kodintekstiilejä valmistava Finlayson on puolestaan löytänyt
Keski-Euroopasta kumppanin, jonka avulla se valmistaa kuluttajilta
keräämistään farkuista uusia froteepyyhkeitä.
”Alan yrityksiä huolettaa jätelainsäädäntö, jota on hankala soveltaa
kaikille jätejakeille samalla tavalla. Kierrätyksen edistämiseksi
käytetyt tekstiilit pitäisi nähdä jätteen sijasta ensisijaisesti
materiaalina, Suomen Tekstiili & Muoti ry:n
toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen sanoo.
Suomen jätelainsäädäntö edellyttää, että kuluttajien käytettyjä
tekstiilejä keräävällä ja käsittelevällä yrityksellä on muun muassa
jätteidenkäsittelyyn oikeuttavat luvat.
Tekstiili- ja vaatealan toimijoiden näkökulmasta hallinnollinen
taakka hidastaa uusien kierrätysratkaisujen edistämistä ja haittaa
kannattavan liiketoiminnan rakentamista tekstiilikierrätyksen ympärille.
”Materiaalia voitaisiin saada laajemmin hyötykäyttöön, jos
tekstiilien käsittelyn osaavat yritykset pystyisivät toimimaan ilman
jätehuoltoon liittyvää hallinnollista taakkaa”, Auvinen sanoo.
Esimerkiksi Saksassa tekstiilijätettä hyödynnetään jo nyt raaka-aineena esimerkiksi autoteollisuuden eristysmateriaaleissa.
Muistiin 6.6. 2017
Prenumerera på:
Kommentarer till inlägget (Atom)
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar