Meret akuutissa kriisissä – tilanne verrattavissa ilmastonmuutokseen
Colourbox
Merenpinnan nousun ja lämpenemisen lisäksi hiilidioksidipäästöjen aiheuttama happamoituminen uhkaa merien ekosysteemiä. Kun yli puolet hengittämästämme hapesta syntyy valtamerissä, happamoitumisen seuraukset ihmiskunnalle voisivat olla kohtalokkaita. Muita polttavia aiheita kokouksessa olivat muoviroskat ja ryöstökalastus.
Myös Itämerta piinaava rehevöityminen näkyy suurimmissakin vesimassoissa ja pahentaa happamoitumista entisestään.
Suomen delegaatiota johtava ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka korosti puheenvuorossaan tarvetta siirtyä lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen ja kertoi Suomen hallituksen panostuksesta ravinteiden kierrättämiseksi, joka minimoisi ravinnepäästöjä Itämereen. Pokka korosti myös Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamisen tärkeyttä.
Viisi päivää kestävä huippukokous etsii ratkaisuja valtamerien heikkenevään tilaan muun muassa vapaaehtoisten sitoumusten muodossa. Sitoumuksia valtamerten hyväksi on kertynyt runsaat tuhat kappaletta, erityisesti valtioilta ja kansalaisyhteiskunnan toimijoilta, sekä jonkin verran yksityisiltä yrityksiltä.
Vastaavanlaisia sitoumuksia kerättiin Itämeren hyväksi ensimmäisen kerran helmikuussa 2010 suomalaisten kokoon kutsumassa Baltic Sea Action Summitissa Helsingissä.
Aivan selvää ei ole kuinka YK:n valtamerisitoumuksia seurataan ja kuinka niistä raportoidaan.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar