Syanobakteerikasvu Suomessa 2017

http://www.ymparisto.fi/levatilanne
 Kartta antaa tämän hetken tilanteen.
Sinilevä yksisoluisena protistana kuuluu bakteereihin joten syanobakteeri on parempi nimi.  Engl väristä tuleva nimi on Blue green algae tai Cyanobacters . (Varsinaiset  levät algae ovat eukaryoottisia).

Asiaa valaisee yliopistollinen artikkeli:
 http://www.nessling.fi/symposiot/Symposio1/sivonen2.htm

INILEVIEN AIHEUTTAMAT ONGELMAT SUOMEN VESITÖISSÄ JA ITÄMERESSÄ

LÄHDE (Sitaatti) Kaarina Sivonen Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos, PL 2 7, 00014 Helsingin yliopisto

Sinilevien 1. syanobakteerien massaesiintymät ns. kukinnat ovat yleisiä rehevöityneissä vesistöissä ja Itämeressä loppukesällä. Vedenkukinta on esteettinen haitta. Lisäksi toistuvat kukinnat vesistössä alentavat kesämökkien arvoa ja uiminen järvissä on epämiellyttävää. Sinilevien tuottamat voimakkaat haju- ja makuaineet pilaavat veden ja kalojen laatua. Kukintojen havaittiin 80-luvulla olevan myös yleisesti myrkyllistä. Noin puolet tutkituista yli 200 kukintanäytteestä oli myrkyllistä.
Suomen makeissa vesissä esiintyy sekä maksaan että hermostoon vaikuttavia myrkkyjä tuottavia syanobakteereja. Tärkeimmäksi myrkkyjen tuottajiksi Suomen järvissä havaittiin Anabaena-suvun lajit, jotka voivat tuottaa sekä maksa- että hermomyrkkyjä. Maksamyrkyllisissä kukinnoissa merkittäviä myrkkyjen tuottajia Suomessa ovat myös Oscillatoria- ja Microcystis-lajit.
Puolet hermomyrkyllisistä kukinnoista sisälsi anatoksiini-a -nimistä toksiinia. Hepatotoksiinien rakenteiden vaihtelu on erityisen suuri, mikä vaikeuttaa näiden myrkkyjen tunnistusta ja mittaamista. Lähes 50 erilaista myrkkyä on tunnistettu eristämistämme suomalaisista kannoista. Itämeressä - Perämerta lukuunottamatta - maksamyrkyllisiä kukintoja on todettu joka vuosi siitä lähtien kun niitä alettiin tutkia. Itämeressä myrkyllisyyden aiheuttaa Nodularia spumigena-syanobakteeri, jonka tuottama toksiini on nimeltään nodulariini.
Sekä järvien että Itämeren sinileväkukinnat ovat aiheuttaneet eläinmyrkytyksiä. Myrkyllisten kukintojen mahdollisesti aiheuttaman terveysvaaran vuoksi uimarannat joutuvat uimakieltoon. Myrkyllisiä kukintoja esiintyy myös järvissä, joita käytetään juomaveden hankintaan.
Tavanomaiset vedenkäsittelymenetelmät eivät poista toksiineja, mutta otsonointi ja aktiivihiilisuodatus ovat tehokkaita poistamaan myrkyt. Syanobakteerien kasvuun ja toksiinien tuottoon vaikuttavat monet ympäristötekijät. Mitä paremmin syanobakteerit kasvavat ja voivat, sitä enemmän ne tuottavat myös toksiineja.
Vesiensuojelutyö on ainoa pitkällä tähtäyksellä toimiva keino estää myrkyllisten tai muutoin haitallisten sinileväkukintojen yleistymistä järvissä ja rannikkovesissä. Tärkeää on myös sinileväongelmiin kohdistuva tutkimus - sen avulla voidaan saada lisätietoa sinilevistä ja mahdollisesti löytää keinoja sinilevien aiheuttamien ongelmien ehkäisemiseksi.
Muistiin 5.6. 2017