http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005264827.html
Trooppinen
tunnelma saapui yllättäen Istanbuliin, kun merivesi muuttui
turkoosiksi. Maailmalla leviää myös poikkeuksellinen kuva kirkkaassa
vedessä telmivistä delfiineistä.
Istanbulin halki kulkevan Bosporinsalmen harvinaislaatuinen värin muutos hämmästytti paikallisia viime viikolla.
Satamakaupungin
lävistävä salmi tunnetaan yleisilmeeltään harmaana. Kaupunkilaisilla
riitti ihmeteltävää, kun merivesi kirkastui trooppisen turkoosiksi
yhdessä yössä.
Aluksi turkkilaiset pelkäsivät äkillisen muutoksen
johtuvan ympäristöonnettomuudesta, kuten myrkkyvuodosta. Tapahtumalla
epäiltiin olevan yhteyttä myös muutamia päiviä aiemmin tapahtuneeseen
Egeanmeren maanjäristykseen.
Pian tutkijat selittivät värin muutoksen aiheuttajan olevan kasviplankton Emiliania huxleyi, yksisoluinen levä, joka tunnetaan myös nimellä Ehux.
Ilmiön
massiivisuudesta kertoo myös Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto
Nasan satelliittikuva, jossa on havaittavissa vaaleanturkooseja
pyörteitä ympäri Mustaamerta.
WIKIPEDIA EHUX
Emiliania huxleyi
Emiliania huxleyi
Skanningelektronmikroskopbild av en cell av Emiliania huxleyi.
Emiliania huxleyi, ofta förkortad "EHUX", är en coccolitofor med global utbredning från tropikerna till de subarktiska haven. Den är en av tusentals olika fotosyntetiserandeplanktonarter som driver fritt i oceanernas eufotiska zon och formar basen för i stort sett alla marinanäringskedjor. Den har studerats för den omfattande algblomning den orsakar i det näringsfattiga vattnet efter återbildandet av sommartermoklinen.[1] Liksom övriga coccolitoforer är Emiliania huxley ett encelligt växtplankton som är täckt med säreget ornamenterade kalcitskivor kallade coccoliter. Individuella coccoliter är rikligt förekommande i marina sediment, men fullständiga coccosfärer är mera ovanliga. I E. huxleis
fall kan inte bara skalet, utan även organismens mjukdelar återfinnas i
sedimenten. De producerar en grupp kemiska föreningar som är mycket
motståndskraftiga mot nedbrytning. Dessa föreningar, kallade alkenoner kan hittas i sedimenten långt efter att andra mjukdelar från organismen brutits ned. Alkenoner används ofta av geovetare för att uppskatta svunna tiders temperaturer vid havsytan.
Basfakta
Blomning av Emiliania huxleyi söder om Cornwall fotograferad från Landsat 24 juli 1999.
Emiliania huxleyi uppkallades efter Thomas Huxley och Cesare Emiliani
som var de första att undersöka havsbottensediment och upptäcka
coccoliterna i det. Det är den mest talrikt förekommande och utbredda
coccolitoforarten.[2] Dess coccoliter är genomskinliga och vanligen färglösa, men är gjorda
av kalcit vilket bryter ljus effektivt i vattenpelaren. Detta, och de
höga koncentrationerna som orsakas av deras kontinueliga ömsning av
skalen gör blomningar av Emiliania enkla att observera från rymden.[2]Satellitbilder visar att blomningar kan täcka stora områden och med kompletterande mätningar från fartyg har det visats att Emiliania huxleyi är den klart dominanta arten under sådana förhållanden. Arten har varit en inspirationskälla för James LovelocksGaiahypotes som hävdar att levande organismer kollektivt självreglerar geokemin och klimatet.[3]
Förekomst
Algblomning i Barents hav just norr om Skandinavien. Den mjölkigt blåa färgen pekar mot EHUX.
Emiliania huxleyi är den klart talrikaste coccolitoforen i jordens hav och anses förekomma överallt utom i polarområdena.[2] Under kraftiga blomningar, som kan täcka 100 000 km2, kan koncetrationerna av EHUX utgöra 80-90% av individantalet av alla plankton i området.[4] EHUX-blomningar kan regionalt utgöra en viktig källa för kalciumkarbonat och dimetylsulfid, vilket inte bara kan ha betydelse för havets ytlager, utan också för jordens klimat.[4] Blomningarna syns från rymden på grund av det ljus som sprids av deras skal och speciellt gäller detta i de fjordar där satellitbilderna visar "vitt vatten" på grund av reflektionen.
Tiotusentals fiskar spolades
upp döda på en strand på Gotland i januari. Nu visar en analys att
anledningen kan vara kraftiga vindar som fört upp syrefritt
bottenvatten, rapporterar Sveriges Radio P4 Gotland.
Det befarades inledningsvis att ett giftutsläpp
orsakat fiskdöden, men resultatet från Statens veterinärmedicinska
anstalt (SVA) visar att fiskarna dödades av syrebrist och inte av
gifter, virus eller bakterier.
– Det var under en period med väldigt kraftig sydvästlig-västlig vind
och det gjorde att det byggdes upp vågor alltmer, ungefär som en
tsunamieffekt. Vågorna kan ha sugit med sig syrefattigt vatten från djup
på mer än 70 meter, in över de här områdena, vilket drabbade fisken,
säger Rolf Gydemo, länsfiskekonsulent på Gotland, till P4.
Mest tånglake och rötsimpa sköljdes upp på stranden i Kvarnåkerhamn.
De fiskar som spolades upp på en strand på Gotland i vintras dog av syrebrist.
Maanjäristystä seurannut tsunami nostatti viikonloppuna tulvia
Grönlantiin. Poliisi kertoi sunnuntaina evakuoivansa Nuugaatsiaqista
Uummannaqiin ulottuvaa aluetta. Uummannaq sijaitsee Grönlannin
länsirannikon keskivaiheilla napapiirin pohjoispuolella. BBC:n mukaan neljä ihmistä on kateissa tsunamin jäljiltä. Poliisipäällikkö Bjørn Tegner Bayn
mukaan ei voida vielä olla varmoja siitä, aiheuttiko tsunami
kuolonuhreja. Ihmisiä on kuitenkin loukkaantunut. Kaikkiaan 39 ihmistä
on evakuoitu alueita, jonne tsunami iski.
Nat Prod Res. 2017 May 22:1-11. doi: 10.1080/14786419.2017.1329734. [Epub ahead of print]
Several marine microalgae produce dangerous toxins
very damaging to human health, aquatic ecosystems and coastal
resources. These Harmful Algal Blooms (HABs) in recent decades seem
greatly increased regarding frequency, severity and biogeographical
level, causing serious health risks as a consequence of the consumption
of contaminated seafood. Toxins
can cause various clinically described syndromes, characterised by a
wide range of symptoms: amnesic (ASP), diarrhoetic (DSP), azaspirazid
(AZP), neurotoxic (NSP) and paralytic (PSP) shellfish
poisonings and ciguatera fish poisoning. The spread of HABs is probably
a result of anthropogenic activities and climate change, that influence
marine planktonic systems, including global warming, habitat
modification, eutrophication and growth of exogenous species in response
to human pressures. HABs are a worldwide matter that requests local
solutions and international cooperation. This review supplies an
overview of HAB phenomena, and, in particular, we describe the major
consequences of HABs on human health.
Starr
M, Lair S, Michaud S, Scarratt M, Quilliam M, Lefaivre D, Robert M,
Wotherspoon A, Michaud R, Ménard N, Sauvé G, Lessard S, Béland P,
Measures L.
PLoS One. 2017 May 4;12(5):e0176299. doi: 10.1371/journal.pone.0176299. eCollection 2017.
Ruotsin ja Fidžin kokoon kutsuman YK:n ensimmäisen valtamerikokouksen Call for Action -päätösdokumentti vaatii nopeita toimia merten pelastamiseksi. Dokumentti painottaa ilmastonmuutoksen ja merien tilan yhteyttä.
Merenpinnan nousun ja lämpenemisen lisäksi hiilidioksidipäästöjen
aiheuttama happamoituminen uhkaa merien ekosysteemiä. Kun yli puolet
hengittämästämme hapesta syntyy valtamerissä, happamoitumisen seuraukset
ihmiskunnalle voisivat olla kohtalokkaita. Muita polttavia aiheita
kokouksessa olivat muoviroskat ja ryöstökalastus.
Myös Itämerta piinaava rehevöityminen näkyy suurimmissakin vesimassoissa ja pahentaa happamoitumista entisestään.
Suomen delegaatiota johtava ympäristöministeriön kansliapäällikkö
Hannele Pokka korosti puheenvuorossaan tarvetta siirtyä lineaarisesta
taloudesta kiertotalouteen ja kertoi Suomen hallituksen panostuksesta
ravinteiden kierrättämiseksi, joka minimoisi ravinnepäästöjä Itämereen.
Pokka korosti myös Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamisen tärkeyttä.
Viisi päivää kestävä huippukokous etsii ratkaisuja valtamerien
heikkenevään tilaan muun muassa vapaaehtoisten sitoumusten muodossa.
Sitoumuksia valtamerten hyväksi on kertynyt runsaat tuhat kappaletta,
erityisesti valtioilta ja kansalaisyhteiskunnan toimijoilta, sekä jonkin
verran yksityisiltä yrityksiltä.
Vastaavanlaisia sitoumuksia kerättiin Itämeren hyväksi ensimmäisen
kerran helmikuussa 2010 suomalaisten kokoon kutsumassa Baltic Sea Action
Summitissa Helsingissä.
Aivan selvää ei ole kuinka YK:n valtamerisitoumuksia seurataan ja kuinka niistä raportoidaan.
Raamatussa on kertomus pienestä odotetusta lapsesta, samuelista, joka siten asetettiin varhain jeshivakouluun eli papilliseen aksvatukseen. Hänen äitinsä hanna toi pojalleen samuelille joka vuosi uuden kauniin ksäityänsä, täyspitkän vaatteen, manttelin, pojan kasvaessa aikuisuutt kohti- ja tämä on minusta hyvin hieno esimerkki siitä, että jokainen lapsi tarvitsee joka vuosi uudet vaateet , koska on uusi ihminen, uusi yksilö tässä ihmiskunnassa. On tietysti köyhiä maita, josisa on vaikea järjestää joka vuosi uutta vaatekertaa lapsille. Tähän on eräänlaisena akuuttina apuna teollisoituneita ja varakkaista maista lähetetyt hyvät valmiit vaatteet, sillä on kohtuuttoman suuri rasitus koko maailmalle, jos vaatimuskena olisi vain uudet vaatteet lähetettäväksi suunnattomaan akuuttiin tarpeeseen kehitysmaihin, sillä pelkät lähetyskustannusket ovat jo kalliimmat kuin uusien vaatteiden hinnat. Kontainerikulejtukset vaativat aika mittavan postimerkin- kuten kerran sain Tampereen Pelastusarmiejan suorittamista vaatekuljetuksista tietää.
Mutta kohtuullsita on että koetetaan hankkia ainakin yhdet uudet (juhlavammat) vaatteet täällä hyvinvointivaltioissa lapsille joka vuosi- vaikka itse vanhemmat voisivat hankkia itselleen jotain second hand- tuotetta tai vaikka lasten vaihtovaatteissa olisikin second hand plaggeja.
SITAATTI: Tekstiili- ja vaateala valittaa jätelain hallinnollisen taakan
hidastavan uusien kierrätysratkaisujen edistämistä ja haittaavan
kannattavan liiketoiminnan rakentamista tekstiilikierrätyksen ympärille. Suomessa käytöstä poistetaan vuosittain noin 70 miljoonaa kiloa
tekstiiliä, josta suurin osa hyödynnetään tällä hetkellä energiana.
Yritykset hakevat ratkaisuja käytettyjen tekstiilien saamiseksi polton
sijasta hyötykäyttöön. Ne tekevät yhteistyötä myös yli toimiala- ja
maarajojen. Esimerkiksi työvaatevalmistaja TouchPoint muuttaa yhteistyössä
hollantilaisen DutchAwearnessin kanssa Hesburgerin
kierrätyspolyesteristä valmistetut työvaatteet komposiittimateriaaliksi.
Siitä valmistetaan terassikalusteita.
Kodintekstiilejä valmistava Finlayson on puolestaan löytänyt
Keski-Euroopasta kumppanin, jonka avulla se valmistaa kuluttajilta
keräämistään farkuista uusia froteepyyhkeitä. ”Alan yrityksiä huolettaa jätelainsäädäntö, jota on hankala soveltaa
kaikille jätejakeille samalla tavalla. Kierrätyksen edistämiseksi
käytetyt tekstiilit pitäisi nähdä jätteen sijasta ensisijaisesti
materiaalina, Suomen Tekstiili & Muoti ry:n
toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen sanoo.
Suomen jätelainsäädäntö edellyttää, että kuluttajien käytettyjä
tekstiilejä keräävällä ja käsittelevällä yrityksellä on muun muassa
jätteidenkäsittelyyn oikeuttavat luvat. Tekstiili- ja vaatealan toimijoiden näkökulmasta hallinnollinen
taakka hidastaa uusien kierrätysratkaisujen edistämistä ja haittaa
kannattavan liiketoiminnan rakentamista tekstiilikierrätyksen ympärille. ”Materiaalia voitaisiin saada laajemmin hyötykäyttöön, jos
tekstiilien käsittelyn osaavat yritykset pystyisivät toimimaan ilman
jätehuoltoon liittyvää hallinnollista taakkaa”, Auvinen sanoo. Esimerkiksi Saksassa tekstiilijätettä hyödynnetään jo nyt raaka-aineena esimerkiksi autoteollisuuden eristysmateriaaleissa.
Omfattande
hållbarhetsarbete i Västtrafiks fastigheter
Hållbarhetstänkande
i toppklass (Foto– Nya
Stenpiren resecentrum )
Västtrafik
arbetar på många olika sätt för att minska sin miljöpåverkan
för långaktig hållbarhet.
-En
del i detta når voi genom vårt miljöarbete med våra många
fastigheter. Att använda miljövänliga material vid byggandet,att använda grön el, samt att minskaenergiförbrukningen är några av de frågor som vi arbetar
med, säger Patrick Andersson på Västtrafik.
I
Västtrafiks resecentrum används 100 procent grön el, det innebär
att elen är producerad av förnybara energikällor såsom
sol, vind, vatten och biobränsle.
– Vi
har intyg från Naturskyddsföreningen som visar att vi uppfyller
deras kriterier för Bra miljöval för den el som vi använt
under åren 2015 -2017,
säger Patrick
Andersson.
Bra
miljöval är Naturskydds föreningens eget miljömärke och
innehåller endast el från förnybara energikällor.
Västtrafik placerar också ut fler och fler solcellspaneler på
taken på både resecentrum och hållplatser, som producerar egen el.
Bara på Nils Ericsonterminalens tak finns 200 kvadratmeter solceller
som producerar el mot
svarande
hushållsel för två genomsnittliga villor per år.
– Vi
arbetar kontinuerligt med att förbättra
miljön på våra resecentrum. Vi byter
till exempel till ledbelysning vilket
är mer energieffektivt och har belysning
somaktiveras
vid rörelse så att det inte lyser i
onödan. Vi optimerar också ventilationen
genom
att reglera värme och kyla efter behov i lokalerna i
förhållande till utomhustemperaturen så att man inte värmer och
kyler samtidigt i onödan, säger Patrick Andersson.
Reglerar regnvattnet
Istället
för solceller på taken har en del tak växtlighet, så kallade
sedumtak,
som även det bidrar till miljön genom att ta
upp och binda luftföroreningar.
Det
reglerar också regnvattnet genom att ge en långsam
dagvattenavrinning vilket minskar risken för vattenansamlingar
på marken liksom översvämningar.
På
Frölunda och Älvängen resecentrum som har sedumtak finns även
bikupor som bidrar till grönskan i närområdet genom binas
pollinering.
– Bina
producerar även vår goda Västtrafikhonung
som vi ställer i förarnas pausrum så att de kan få honung i sitt
te.
Miljöcertifiering
är vanligt inom fastighetsbranschen och flera av Västtrafiks
resecentrum har Greenbuildingcertifikat vilket innebär att det är
energieffektivabyggnader där man kontinuerligt arbetar
med att sänka energiförbrukningen.
Åtta miljöcertifierade
Sweden
Green Building Council arbetar för att utveckla miljö och
hållbarhetsarbetet i fastighetsbranschen. Västtrafik är
medlem i organisationen och har miljöcertifierat åtta resecentrum.
– Vi
ser över och analyserar allt i minsta detalj, från vilka
medel som fastighetsskötarna använder
i städningen till vilka ämnen
som finns i limmet som används för att montera kakelplattor, säger
Patrick Andersson.
Alla
Västtrafiks resecentrum energideklareras och så gott som
samtliga åtgärder som rekommenderas genomförs.
– Nya
Stenpiren resecentrum har dessutom Miljöbyggnad
Guld certifiering som tar i beaktning både energianvändning men
också inomhusmiljö och material. Det är den högsta
miljöcertifiering man kan få och den är avancerad på såvis att
den även tar hänsyn till hur resenärerna upplever lokalen.
Byggnaden är energieffektiv med bland annat egna solpaneler på
taket som bidrar till energiförsörjningen och alla
materialval är präglade av hållbarhetstänkande.
– Generellt
installerar vi miljörum istället
för soprum på alla nya resecentrum så att alla hyresgäster,
som kaféer med f lera, ska kunna sortera
sina sopor.
Anpassar för eldrift
När
Västtrafik nu undersöker möjligheterna för att fortsätta
övergången till elbussar ser man samtidigt över hur man kan
stödja och möjliggöra elektrifieringen.
– Det
kan till exempel innebära att vi bygger om befintliga knutpunkter så
att de även blir laddstationer för
elbussar, och att vi anpassar bussdepåer till elbussarnas krav.
ERICA
HOLM
Tipsa
Pling: plingATvasttrafik.se
Har
du frågor om tider, priser och biljetter eller vill lämna
synpunkter på kollektivtrafiken – kontakta
kundservice:
(Tel nr ) vasttrafik.se
facebook.com/vasttrafik
instagram.com/vasttrafik
Produktion:newsroom.se
FOTO:
1. Stenpiren
resecentrum har Miljöbyggnad Guld-certifiering som ser till både
energianvändning, inomhusmiljö
och materialval.
2., 3. FOTO: Några utmärkelser som Västtrafik fått för sitt miljöarbete.
Muistiin eilispäivän Metrosta!
En ny hemsida på gång. nya.vasttrafik.se
Future sustainability of freshwater resources is seriously threatened due to the presence
of harmful cyanobacterial blooms, and yet, the number, extent,
and distribution of most
cyanobacterial toxins-including "emerging" toxins and other bioactive compounds-are poorly
understood. We measured 15 cyanobacterial compounds-including
four microcystins (MC),
saxitoxin (SXT),
cylindrospermopsin (CYL),
anatoxin-a (ATX) and
homo-anatoxin-a (hATX),
two
anabaenopeptins (Apt),
three cyanopeptolins (Cpt),
microginin (Mgn), and
nodularin (NOD)-
in six freshwater lakes that regularly experience noxious cHABs. MC, a human liver toxin, was present
in all six lakes and was detected in 80% of all samples. Similarly, Apt, Cpt, and Mgn were detected
in all lakes in roughly 86%, 50%, and 35% of all samples, respectively. Despite being a notable
brackish water toxin, NOD was detected in the two shallowest
lakes-Wingra (4.3 m) and
Koshkonong (2.1 m). All compounds were highly variable temporally, and spatially. Metabolite
profiles were significantly different between lakes suggesting lake characteristics influenced the
cyanobacterial community and/or metabolite production. Understanding how cyanobacterial toxins
are distributed across eutrophic lakes may shed light onto
the ecological function of these
metabolites, provide valuable information for their remediation and removal, and aid in the
protection of public health.
varmaan suurin osa levätoksiinesita ei ole akuutteja myrkkyjä, vaan aiheuttaa kroonisena kertymänä täydellisen liikennekaaoksen esim neuronaalisessa verkostossa ja funktioissa. mitä maksaan ja aineenvaihduntaan tuleeon tietysti vaikeampaa sanoa, mutta luulisi että kehovieraiden monimutkaisten peptidien ja rengasrakenteiden aiheuttama rasitus käy ajan mittaan keholle vaikeaksi puhdistaa, maksalle ja munuaiselle. Voi arvata että yksimolekulaarinen muoto voi livahtaa eri puolille kehoa ja paikallisesti polymerisoitua- skenaario. Sitäpaitsi joka toksiinilla on omat spesiviset rakenteet ja vaarat. ja onko niiden polymerisoituminen stoikkastista vai onko jokin tietty rajallinen entsymaattinen kartta? ja miten paljon toksiinien mudoostus kkäyttää ihmsien omaa synteesikoneistoa lisäavuksi.
Olennasta BMAA
molekyylissä ei ole kai
varsinaisesti yhden sellaisen molekyylin myrkyllisyys, vaan sen
allas, koska siinä molekyylissä joka on hyvin lähellä ihmisen
biologisia lego-aminohappomuotoja on eräs kohta, mikä muuttaa
altaassa olevat
molekyylit sellaisiksi,
että ne voivat polymerisoitua pitkiksi rakenteiksi, arvelen.
(CH3NH2)
C (CNH2) COOH (
4 hiiltä, kaksi aminoryhmä)
Mustalla
merkattu on Alaniini ( Alfa-amino-propionic acid)
Beta-
hiileen on liittynyt ryhmä Metylamino. Tämä polymerisoituu.
Vertaa
GABA, Gamma aminovoihappo: NH2CH2-C-C(NH2)_COOH ( 4 hiiltä ja 2
aminoryhmää). Inhibitorinen hermonvälittäjäaine. Tämä ei
polymerisoidu,vaan aineenvaihdunnassa dekarboksuylotuu ja
trasnaminoituu ja hiiliketjua hyödynnetään sitruunahapposyklin
meripihkahappo-kohdan ja alfaKG kautta, josta syntetisoidaan
takaisin Gln ja Glu ja siitä taas muodostuu GABA) .
Esim ihmisen aminohapoissa on kyllä
aminometyyliryhmiä
rasvahapon tai aminohapoion alfa-aminohapon
beta hiiliasemassa, mutta
tässä onkin tämä meytlamino
päinvastaisessa asemassa, se on metyl-amino
asennossa, jolloin gamma aseman
C .n sijalla
on N ja C-joutuu pääteryhmäksi (
metlyamino- glysiini Nyt kun on tullut
runkoon NH sisälle, niin siitä on mahdollsita rakentaa peptidiä.
Joten nähdäkseni Paul Cox joka tästä puhuu on oikeassa siinä
että BMAA määrillä on merkitys, se on allasta ilmeisille
toksisille peptideille, joita tietysti voi tulla vaikka minkä
kokoisia. Pitäsi voida estää tuo typen pääsy beta-asemaan.
Siinä onv armasti jokin bakteerientsyymiasialla.
http://www.esf.edu/chemistry/boyer/
ALS taudissa on
neuronaalisen inhibition vaje ja ja liika ecitaatio. Sekä Glysiini
että GABA ja tauriini vastavat inhibitorisista signaaleista mm.
MITEN
TÄLLAISET
SYANOBAKTEERI
POLYPETIDIT PÄÄSEVÄT IHMISKEHOON?
Microcystins
are toxins produced by freshwater cyanobacteria. They are cyclic
heptapeptides that exhibit hepato- and neurotoxicity. However, the
transport systems that mediate uptake of microcystins into
hepatocytes and across the blood-brain barrier have not yet been
identified. Using the Xenopus laevis oocyte expression system we
tested whether members of the organic anion transporting
polypeptide superfamily (rodent: Oatps; human: OATPs) are
involved in transport of the most common microcystin variant
microcystin-LR by measuring uptake of a radiolabeled derivative
dihydromicrocystin-LR. Among the tested Oatps/OATPs, rat Oatp1b2,
human OATP1B1, human OATP1B3, and human OATP1A2 transported
microcystin-LR 2- to 5-fold above water-injected control oocytes.
This microcystin-LR transport was inhibited by co-incubation with the
known Oatp/OATP substrates taurocholate (TC) and bromosulfophthalein
(BSP). Microcystin-LR transport mediated by the human OATPs was
further characterized and showed saturability with increasing
microcystin-LR concentrations. The apparent K(m) values amounted to 7
+/- 3 microM for OATP1B1, 9 +/- 3 microM for OATP1B3, and 20 +/- 8
microM for OATP1A2. No microcystin-LR transport was observed in
oocytes expressing Oatp1a1, Oatp1a4, and OATP2B1. These results
may explain some of the observed organ-specific toxicity of
microcystin-LR. Oatp1b2, OATP1B1, and OATP1B3 are responsible for
microcystin transport into hepatocytes, whereas OATP1A2 mediates
microcystin-LR transport across the blood-brain barrier.
Lisätietoa ihmisen OATP1A2, mikä sen normaali funktio on?
http://www.ymparisto.fi/levatilanne
Kartta antaa tämän hetken tilanteen.
Sinilevä yksisoluisena protistana kuuluu bakteereihin joten syanobakteeri on parempi nimi. Engl väristä tuleva nimi on Blue green algae tai Cyanobacters . (Varsinaiset levät algae ovat eukaryoottisia).
INILEVIEN
AIHEUTTAMAT ONGELMAT SUOMEN VESITÖISSÄ JA ITÄMERESSÄ
LÄHDE (Sitaatti) Kaarina Sivonen Soveltavan
kemian ja mikrobiologian laitos, PL 2 7, 00014 Helsingin yliopisto
Sinilevien 1. syanobakteerien massaesiintymät ns. kukinnat
ovat yleisiä rehevöityneissä vesistöissä ja Itämeressä
loppukesällä. Vedenkukinta on esteettinen haitta. Lisäksi
toistuvat kukinnat vesistössä alentavat kesämökkien arvoa ja
uiminen järvissä on epämiellyttävää. Sinilevien tuottamat
voimakkaat haju- ja makuaineet pilaavat veden ja kalojen laatua.
Kukintojen havaittiin 80-luvulla olevan myös yleisesti myrkyllistä.
Noin puolet tutkituista yli 200 kukintanäytteestä oli myrkyllistä.
Suomen makeissa vesissä esiintyy sekä maksaan että
hermostoon vaikuttavia myrkkyjä tuottavia syanobakteereja.
Tärkeimmäksi myrkkyjen tuottajiksi Suomen järvissä havaittiin
Anabaena-suvun
lajit, jotka voivat tuottaa sekä maksa- että hermomyrkkyjä.
Maksamyrkyllisissä kukinnoissa merkittäviä myrkkyjen tuottajia
Suomessa ovat myös
Oscillatoria- ja
Microcystis-lajit.
Puolet hermomyrkyllisistä kukinnoista sisälsi
anatoksiini-a -nimistä toksiinia. Hepatotoksiinien
rakenteiden vaihtelu on erityisen suuri, mikä vaikeuttaa näiden
myrkkyjen tunnistusta ja mittaamista. Lähes 50 erilaista myrkkyä on
tunnistettu eristämistämme suomalaisista kannoista. Itämeressä -
Perämerta lukuunottamatta - maksamyrkyllisiä kukintoja on
todettu joka vuosi siitä lähtien kun niitä alettiin tutkia.
Itämeressä myrkyllisyyden aiheuttaa Nodularia
spumigena-syanobakteeri, jonka tuottama toksiini on
nimeltään nodulariini.
Sekä järvien että Itämeren sinileväkukinnat ovat aiheuttaneet
eläinmyrkytyksiä.
Myrkyllisten kukintojen mahdollisesti aiheuttaman terveysvaaran
vuoksi uimarannat joutuvat uimakieltoon. Myrkyllisiä kukintoja
esiintyy myös järvissä, joita käytetään juomaveden
hankintaan. Tavanomaiset vedenkäsittelymenetelmät eivät poista
toksiineja, mutta otsonointi ja aktiivihiilisuodatus ovat tehokkaita
poistamaan myrkyt. Syanobakteerien kasvuun ja toksiinien tuottoon
vaikuttavat monet ympäristötekijät. Mitä paremmin syanobakteerit
kasvavat ja voivat, sitä enemmän ne tuottavat myös toksiineja.
Vesiensuojelutyö on
ainoa pitkällä tähtäyksellä toimiva keino estää myrkyllisten
tai muutoin haitallisten sinileväkukintojen yleistymistä järvissä
ja rannikkovesissä. Tärkeää on myös sinileväongelmiin
kohdistuva tutkimus- sen avulla voidaan saada lisätietoa sinilevistä ja
mahdollisesti löytää keinoja sinilevien aiheuttamien ongelmien
ehkäisemiseksi.
Muistiin 5.6. 2017
Vår
Föda lehti kirjoitti artikkelin sinilevistä eli
syanobakteereista 1997. Tämä lehti kuului dietetiikan
opintojen lähdekirjallisuuteen 1998-2001 aikaan kun luin
dietetiikkaa.
Alkuosa
artikkelia tässä suomennettuna.
Otsikko:
Cyanobakterier - blågröna alger
LÄHDE:
Ulla Beckman Sundh. Vår Föda 1/1997 (päivityksiä 990415 ja
tammikuussa 2002 Toxikologiska enheten, Livsmedelsverket
Hakusana
”Cyanobakterer”, Vår Föda ”
Suomennosta
keskiviikko, 27. kesäkuuta 2007 21:46
CYANOBAKTEERIT eli sinilevät
”Sinilevät” ovat
organismeja, joita löytää ennen kaikkea makeasta ja
murtovedestä.. Ne ovat yksisoluisia mikro-organismeja, joita
esiintyy vapaana vesissä. Joissain lajeissa muodostuu soluista
ketjuja tai kolonioita, mutta nekään eivät ole silminnähtäviä
vaan mikroskooppisia, ellei nyt sitten leväkasvu ole massiivista.
Toimintaa tarkastellen syanobakteerit ovat levien kaltaisia, mutta
niistä puuttuu kuten bakteereistakin solutuma ja siinä suhteessa
ne kuuluvat bakteereihin. Sentakia näitä nimitetäänkin nykyisin
mieluiten syanobakteereiksi kuin siniviheriöiksi leviksi. Useimmat
syanobakteerit ovat siniviheriöitä.
Cyanobakteerien
väri
Väriä niihin tulee niiden
sisältämästä KLOROFYLLISTÄ ja fotosynteettisistä pigmenteistä,
FYKOBILIINEISTÄ. Erään luokan FYKOBILIINEJÄ sanotaan
FYKOSYANIINEIKSI. FYKOSYANIINI antaa yhdessä KLOROFYLLIN kanssa
sinivihervää väriä, mikä on syanobakteereille tyypillinen. Mutta
on myös sellaisia syanobakteereita, joiden sisältämä pigmentti on
nimeltään FYKOERYTRIINI ja se on punainen fykobiliini. Nämä
syanobakteerit saavat punaisen tai ruskean värin.
Fotosyntesi hyödyntää
sekä CO2 että N2 ja vapauttaa happikaasua
Syanobakteerit
fotosyntetisoivat eli ne pystyvät muuttamaan auringon energiaa
kemialliseksi energiaksi ja siinä prosessissa ne vapauttavat
happikaasua. CO2 eli hiilidioksidi on pääasiallisin hiilimolekyylin
lähde näille fotosyntetisoiville syanobakteereille, mutta jotkut
lajit pystyvät hyödyntämään myös orgaanista hiiltä. Eräät
lajit ovat typpeä fiksaavia ( Nitrogenum, N), mikä merkitsee sitä,
että ne pystyvät yhteyttämään ( assimiloimaan) fotosynteesissä
myös typpikaasua (N2).
Maapallon
alkuhappi muodostui syanobakteerien avulla.
Nykyisten
syanobakteerien kaltaisten mikro-organismien FOSSIILIT, joita
kallioista löytyy, ovat 2.5 miljardia ( eli 2500 miljoonaa) vuotta
vanhoja elioitä ja aikoinaan ne ovat olleet hallitsevin elämänmuoto
maan historian laajojen jaksojen aikana. Uskottavinta on, että
syanobakteerin tehtävänä on ollut kehkeyttää maapallon
happiatmosfäärin alku noin 2000 miljoonaa vuotta siten ( 2
miljardia vuotta sitten).
Sinileväkukintaa
Sinikukintaa tapahtuu, kun
syanobakteerien kasvuolosuhteet ovat niille suotuisat. Silloin voi
nähdä liemimäistä kasvustoa ja ohikelluvia hajoavia levämassan
riekaleina. Leväkukintaa suosii tyvenet tuulettomat melko lämpimät
vedet ( 15- 30 asteiset) ja hyvä fosforin, typen tai ammoniakin
saatavuus. Yllämainitut elementit ovat elollisten organismien
tärkeitä ravintoaineita. Niinpa lannoitteitten iso kertyminen
järviin ja rannikoille edistää syanobakteerien kukintaa.
Leväkasvun ei välttämättä tarvitse näkyä pintaan, mutta koska
organismilla on tarvetta auringonvalosta, niin sitä havaitsee
useinkin vesipintojen tienoossa varsinkin veden ollessa niin sameaa
ja orgaanisia aineita sisältävää, ettei aurinko pääse
tunkeutumaan säteineen syvempään. Syanobakteereilla on kellukkeena
eräänlainen ilmakupla, jolla ne voivat nousta ja laskeutua asettuen
optimaalisiin kasvuolosuhteisiin. Tuulet ja virtaukset voivat pakata
syanobakteereita rantojen lähelle.
Ruotsin luonnonsuojeluvirasto
on raportoinut järvien paikallisten fosforipitoisuuksien jakaumista
ja antanut ennusteita mahdollisuuksista levä- tai
syanobakteerikasvuston ilmenemisiin. Raportisa on myös
dokumentoiduista toksisten syanobbakteerien esiintymisistä. Vaikka
toksisia leväkukintoja voi esiintyä ravintoköyhissäkin järvissä,
niin suurin osa ongelmajärviä on E-Ruotsin tasanko- ja
maanviljelysseutujen järvet.
Moni syanobakteerilaji tuottaa
toksiineja ja niitä taas on useita. Kauan on pidetty toksiineja
syanobakteerien toissijaisina aineenvaihdunnallisina välituotteina,
koska energiaa vaativat prosessit tapahtuvat useassa vaiheessa.
Toksiinien merkitystä syanobakteereille on pohdittu, eikä sitä ole
varmuudella määritelty, mutta arvellaan syanobakteerien saavan
niistä etuja. Jo niitten synteesitie on komplisoitunut, joten senkin
takia niitä ei varmaan vain sattumoisin kehity, vaan niistä on
syanobakteerille jokin hyöty. Kasvikunnan puolelta tiedetään, että
sekundäärimetaboliitit saattavat toimia kemiallisena
kommunikaattorina tai kemiallisena taistelumuotona. Ne voivat toimia
myös pakkassuojana tai ravintovarastona. Eräs mahdollisuus on
sekin, että ne antavat kasville mahdollisuutta sopeutua päivänvaloon
tai yöhön tai eri vuodenaikoihin. Ne voivat myös suojata syöviltä
eläimiltä, itikoilta tai mikro-organismeilta.
Syanobakteeeritoksiinit
Näitä muodostuuu
syanobakteerisolun sisällä ja niitä joutuu ympäröivään veteen
organismin kuollessa tai rikkoutuessa. Voi olla, että solu
alkaa vuotaa toksiineja ikääntyessään tai muista syistä, mitkä
muuntavat soluseinämän läpäisevyyttä. Luonnossa tällainen
toksiini hajoaa muutamassa päivässä tai viikossa, mutta
steriileissä olosuhteissa voi tällainen toksiini varastoitua useita
vuosia. Jos ihminen tai eläin saa kokonaisia syanobakteereja
kehoonsa, toksiineja vapautuu ruoansulatuskanavassa.
Leväkukinnoista noin puolet
tuottavat toksiineja. Ei tiedetä tarkasti, mistä syystä toiset
leväkukinnot tuottavat toksiineja ja toiset eivät. Jopa sama laji
voi tietyssä järvessä tuottaa toksiineja, mutta toisessa järvessä
ei. Leväkukinnon toksisuuskin voi vaihdella päivästä toiseen,
jopa tunnista toisen. Ruotsissa todetut toksiset leväkukinnot ovat
peräisin seuraavista lajeista:
Lipopolysakkariditoksiini
soluseinämistä lie syy mahasuolitaudin puhkeamisiin,
kontaktiallergiaoireisiin ja muihin immunogeenisiin reaktioihin.
Tällainen altistus voi tulla levävesissä uimisista tai
syanobaktereja sisältävän veden juomisesta. LPS esiintyy usein
Gramnegatiivisten bakteereitten soluseinämän kalvossa ja näihin
kuuluu myös syanobakteerit. LPS muodostaa kompleksin
valkuaisaineitten ja fosfolipidien kanssa. Levien LPS antaa tosin
yleensä heikomman reaktion kuin eräät gramnegatiiviset bakteerit
kuten Salmonella. On hyvin niukkaa dokumentaatiota syanobakteerien
lipopolysakkarideista (LPS) ja tarvittaisiin lisätutkimuksia sen
kemiallisesta rakenteesta, stabiliteetista ja vaikutuksista, jotta
voidaan arvioida, minkä asteista vaikutusta syanobakteerien LPS
aiheuttaa ihmisissä ja eläimissä.
Hermomyrkyt
anatoksiinit ja saxitoksiinit
Anatoksiinion alkaloidi, sekundäärinen amini, jota muodostaa leväsuvut
Anabaena, Oscillatoria, Aphanizomenon ja Cylindrospermum.
Homoanatoksiini on rakenteeltaan paljon edellisen kaltainen ja sitä muodostaa
Oscillaria formosa.
Anatoksiini-a ja
homoanatoksiini-a vaikuttavat solutasossa
samaan tapaan kuin kehon oma asetyylikoliini (AK). Asetyylikoliini mm
vapautuu hermopäätteistä lihassoluihin, mistä lihas supistuu.
Sitten asetyylikoliiniesteraasi (ACE) hajoittaa asetyylikoliinin (AK)
ja lihas pääsee relaksoitumaan, kunnes uusi impulssi tulee.
Anatoksiini-a
ja anatoksiini-b vaikuttavat myös
samalla tavalla kuin AK siten, että lihas supistuu, mutta
entsyymi ACE ei pysty hajoittamaan niitä ja tämä seikka
johtaa lihaksen ylistimuloitumiseen. Tuloksena on lihanykäyksiä,
kunnes lihas uupuu ja lamaantuu. Jos tämä kohtaa
hengityslihaksistoa, voi myrkytyksen saanut ihminen kuolla
tukehtumisen.
Anatoksiini-a
(S) on sellainen alkaloidi,
joka on myös fosfaattiesteri ja sitä muodostaa Anabaena-suku.
Myrkytyksessä aine antaa saman oireen kuin anatoksiini-a
ja homnoanatoksiini-a,
mutta johtuen siitä, että se estää asetyylikoliiniesteraasia,
jolloin kehon oma AK aines ei hajoa, vaan jää jäljelle aiheuttaen
lihasten ylistimuloitumista.
Saxitoksiinit
ovat alkaloideja, joita muodostavat suvut Anabaena ja Aphanizomenon.
Saxitoksiini ja neosaxitoksiiniblokeeraavat Na+kanavia hermoissa, mikä aiheuttaa, että
hermoimpulssit eivät pääse kulkeutumaan edelleen . Kun mitään
hermoimpulssia ei kulje, ei pääse asetyylikoliinia (AK) erittymään
hermon toisesta päädystä, eikä lihassolut saa impulsseja
supistumiseen, mikä johtaa velttohalvaukseen (paralyysiin) .
Tällaisesta kuten muista hermotoksiineista voi myrkytyksen saanut
henkilö tukehtua, jos hengitylihaksisto altistuu.
(Huom:
Myös meren DINOFLAGELLAATAT voivat tuottaa SAXITOKSIINEJA ja
aiheuttaa kotiloperäisiä myrkytyksiä, joita kutsutaan
nimellä PSP paralyyttinen simpukka- ja kuoriaiseläinmyrkytys,
paralytic shellfish poisoning ( marine toxins)
Maksamyrkylliset mikrokystiinit
ja nodulariinit
Globaalisesti ottaen nämä
ovat syanobakteerien tavallisimmat toksiinit. Maksatoksiinit
ovat rinkulan muotoisia peptideitä . Mikrokystiinit
käsittävät 7 aminohapon heptapeptidejä.
Nodulariinit
ovat 5 aminohapon pentapeptidejä. Näihin peptideihin kuuluvat
aminohappokokoomukset voivat vaihdella ja nykyään tunnetaan yli 50
mikrokystiiniä ja vajaat kymmenen nodulariinia. Käytetään kirjain
merkintää rakenteeseen osallistuvista aminohapoista. Esim.
mikrokystiini-LR sisältää erityisissä asemissaan
leusiinia (L) ja arginiinia (R). Mikrokystiinejä
muodostaa suvut Microcystis, Anabaena ja Oscillatoria.
Nodulariineja
muodostaa Nodularia spumigena. Toksiineille on yhteistä, että
niissä on erityinen aminohappo ADDA ( (2S, 3S, 8S,
9S)-3-Amino-9-methoxy-2,6,8-trimethyl-10-phenylDeca-4,6-Dienoic
Acid). Mikrokystiinit ja nodulariinit
ovat stabiileja ja hyvin vesiliukoisia.
Maksatoksiinien
kuljetus kehossa tapahtuu
samaan tapaan kuin sappisuolojen, mistä todennäköisesti johtuu,
että vauriot ovat juuri maksassa. Toksiinien vesiliukoisuus
vaikuttaa, että niiden on vaikea mennä solunseinän läpi, mutta
kulkeutuessaan kalvon läpi ne käyttävät samaa systeemiä, mikä
kuljettaa ravintoaineita ja solusubstanssejakin. Toksiinit
kiinnittyvät vahvasti proteiinifosfataaseihin. Tälle toksisuudelle
välttämätön alue molekyylissä on edellä mainittu Adda-alue.
Toksiinit tuhoavat maksasolujen tukirunkoa rakentavia
mikrofilamentteja tällä proteiinifosfataasi-interaktiollaan ja niin
solut alkavat kutistua ja menettää toimintakykyään. Maksasolut
voivat myös luhistua ja niin maksakapillaarit alkavat liukua
erilleen ja verta pääsee tihkumaan maksakudokseen. Verenmenetystä
voi tulla niin paljon, että kehittyy verenkierrOllinen
kollapsi ja henkilö voi menehtyä sisäisiin verenvuotoihin.
Maksamyrkyllisyys
(hepatotoksisuus) ja mahdollinen tumorigeenisyys
On näyttöä siitäkin, että
mikrokystiinit ovat akuutin toksisuuden lisäksi
ajan mittaan tuumorinedistäjiä. Taustamekanismina on
soluproteiinien lisääntynyt fosforyloituminen, koska
proteiinifosfataasit 1A ja 2A estyvät mikrokystiinistä.
Proteiinien fosforylaatioasteen muuttuminen voi vaikuttaa geeniteitse
solukasvuun. Myös nodulariinit estävät
proteiinifosfataasia. Ei tiedetä vielä, onka tällä ihmiselle
merkitystä altistuksen pitkittyessä kuukausiin ja vuosiin.
Mahdollisia
oireita altistuksesta
Järvien ja niiden ympäristän
fauna vaikuttuu ja vapaa-ajantoiminta kärsii, jos alkaa toksinen
leväkukinta. Varhaisimpia tietoja syanobakteerien aiheuttamasta
karjankadosta on merkattu muistiin Australiasta 1878. Viime vuosina
on julkaistu tietoja koirien ja karjaeläinten kuolemantapauksista,
kun ne ovat juoneet toksiinipitoista vettä tai syöneet rantojen
levämassaa. Eri puolilta maailmaa on tullut myös tietoja ihmisten
ilm. syanobakteerien aiheuttamista sairastumisista.
Syanobakteerien hermo-
ja maksatoksiinit ovat potentiellisti tappavia, mutta
koirien kuollessa toksiinilla saastuneesta vedestä ihmiset harvemmin
saavat vaarallisia myrkytyksiä. Usein nimittäin toksiinipitoinen
vesi sisältää haju- ja makuaineksia, jotka inhottavat ihmistä,
mutta koiraa saattaa samainen haju viehättää.
Syanobakteerialtistukseen joutuneet ihmiset saavat erilaisia
oirekuvia. Suoraa todistettua yhteyttä altistuksen ja oireen kesken
ei voi vetää, mutta useissa tapauksissa ovat viitteet hyvinkin
vahvoja.
Seuraavia yhteyksiä on
kuvattu: Uimisen jälkeen kutiavaa ihottumaa, heinänuhaa,
ripulia, oksennuksia, kuumetta, mahasuolitautia, nivelvaivaa,
lihaskipua, päänsärkyä, keuhkotulehduksia, silmätulehduksia.
1946 syntynyt Tampereella
Ylioppilastutkinto 1964 Lempäälä
Lääketietaan kandidaatti 1966 Turun yliopisto
Lääketieteen lisensiaatti 1972 Turun Yliopisto
Dietetiikan opiskelu 1998 - 2001 Göteborgin Yliopisto
Eläkkeelle 2010
Emiliania huxleyi uppkallades efter Thomas Huxley och Cesare Emiliani
som var de första att undersöka havsbottensediment och upptäcka
coccoliterna i det. Det är den mest talrikt förekommande och utbredda
coccolitoforarten.[2]
Dess coccoliter är genomskinliga och vanligen färglösa, men är gjorda
av kalcit vilket bryter ljus effektivt i vattenpelaren. Detta, och de
höga koncentrationerna som orsakas av deras kontinueliga ömsning av
skalen gör blomningar av Emiliania enkla att observera från rymden.[2] Satellitbilder visar att blomningar kan täcka stora områden och med kompletterande mätningar från fartyg har det visats att Emiliania huxleyi är den klart dominanta arten under sådana förhållanden. Arten har varit en inspirationskälla för James Lovelocks Gaiahypotes som hävdar att levande organismer kollektivt självreglerar geokemin och klimatet.[3]
Emiliania huxleyi är den klart talrikaste coccolitoforen i jordens hav och anses förekomma överallt utom i polarområdena.[2] Under kraftiga blomningar, som kan täcka 100 000 km2, kan koncetrationerna av EHUX utgöra 80-90% av individantalet av alla plankton i området.[4] EHUX-blomningar kan regionalt utgöra en viktig källa för kalciumkarbonat och dimetylsulfid, vilket inte bara kan ha betydelse för havets ytlager, utan också för jordens klimat.[4] Blomningarna syns från rymden på grund av det ljus som sprids av deras skal och speciellt gäller detta i de fjordar där satellitbilderna visar "vitt vatten" på grund av reflektionen.
Colourbox
