Pirkanmaa
Pirkanmaan ely-keskus pyytää havaintoja hyytelösammaleläimistä
Pirkanmaan alueelta. Ely-keskus haluaa kartoittaa, miten laajalle
vieraslaji on päässyt leviämään.
Hyytelöpallerot
tukkivat putkia, kiusaavat kalastajia ja leviävät kuin rutto –
Ely-keskus ohjeistaa: ilmoita havainto ja tuhoa eliö
Jos havaitset sammaleläimen vedessä, nosta se maalle kuivumaan. Veneen pohjaan tarttunut eliö pitää pestä huolellisesti pois.
Hyytelösammaleläimet aiheuttavat harmia erityisesti kalastajille. Ne tarttuvat verkkoihin, katiskoihin ja muihin kalastusvälineisiin. Eläimet voivat kiinnittyä myös esimerkiksi veneiden pohjiin.
Pirkanmaan ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen kertoo, että nopeasti leviävät eliöt saattavat aiheuttaa paljon muitakin ongelmia.
–On todettu, että ne tukkivat erilaisia putkenpäitä, esimerkiksi jätevedenpuhdistamoiden ja vedenottamoiden suulakkeita. Nyt on myös havaittu, että ne voivat toimia isäntänä loisille, jotka aiheuttavat lohikaloille maksasairauksia.
Havaintoja pitkin Pirkanmaata
Tähän mennessä hyytelöeläimiä on nähty erityisesti Pyhäjärven
alueella, mutta myös muissa vesistöissä. Muutamassa vuodessa havaintojen
määrä on kasvanut huomattavasti.Ely-keskus pyytää ilmoittamaan havainnoista Suomen vieraslajiportaaliin. Portaaliin voi merkitä havaintopaikan kartalle ja kuvailla löytyä muutamin sanoin. Merkintään kannattaa liittää kuva, jotta löydön voi varmistaa sammaleläimeksi.
Anne Mäkysen mukaan pienen sammaleläimen voi sekoittaa vesiperhosen toukkaan. Molemmat ovat läpikuultavia palloja, joissa on mustia pilkkuja.
Hyytelösammaleläin on kuitenkin rakenteeltaan erilainen. Se koostuu useista pienistä sammaleläimistä, jotka ovat ryhmittyneet yhteen. Pienet eliöt voi läheltä tarkastellessa erottaa.
–Toivomme, että ihmiset laittaisivat valokuvan. Siitä näkee aika pian, onko kyseessä sammaleläin.
Pirkanmaalla havaintoja on tehty tänä vuonna Pyhäjärven lisäksi muun muassa Ylöjärven Kuusjärvellä, Ikaalisten Kyrösjärvellä, Oriveden Vesijärvellä ja Roineessa saarikylien lähettyvillä. Monesta merkinnästä puuttuu kuva, joten ely-keskus ei ole voinut varmistaa havaintoja.
Havaitse ja tuhoa
Hyytelösammaleläimet leviävät muun muassa kalastusvälineiden ja
vesiliikennevälineiden mukana. Leviämisen voi estää tarkistamalla ja
puhdistamalla välineet sekä veneenpohjat huolellisesti lämpimällä
vedellä ennen vesistöstä toiseen siirtymistä.Sammaleläimiä levittävät myös vesilinnut.
Ely-keskus ohjeistaa ihmisiä tuhoamaan hyytelösammaleläimen, jos sellaisen havaitsee.
–Maalle nostaminen riittää. Se hajoaa aika nopeasti siihen kuivalle maalle. Välttämättä ei tarvitse sen isompia toimenpiteitä tehdä, Mäkynen sanoo.
Hyytelösammaleläin ei ole ihmiselle vaarallinen. Eläimen voi nostaa maalle paljain käsin. Limaisen rakenteen vuoksi käsineet on suositeltavat.
Juttua päivitetty 8.8.2018 kello 12.37: Tarkennettu, että hyytelösammaleläin koostuu useista pienistä sammaleläimistä."
Mikäs tämä möykky oikein on latinaksi? tai saksaksi? tai ruotsiksi? tai englanniksi?
Suomalainen versio on lähinnä kieliongelma, koetetaan löytää sopiva nimi asialle.
Pectinatella magnifica – Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pectinatella_magnifica
Suomi on Pectinatella magnifican pohjoisimpia esiintymisalueita. Suomen ympäristökeskuksen tutkijat ovat ehdottaneet nimelä hyytelösammaleläin. Laji vaatii .
- Saksalainen versio
- Pectinatella magnifica, das auch als Schwammartiges Moostierchen bezeichnet wird, ist ein Süßwassermoostierchen, dessen ursprüngliches Verbreitungsgebiet in Nordamerika liegt. Es wurde zu einem unbekannten Zeitpunkt auch nach Mitteleuropa eingeführt (Erstnachweis 1883) und kommt inzwischen auch in Japan und Korea[1] vor.
- Pectinatella magnifica bildet sehr große Kolonien,
die 30 Zentimeter lang, 20 Zentimeter dick und über einen Kilogramm
schwer werden können. Vereinzelt wurden auch von Kolonien mit
Durchmessern von einem bis zwei Metern berichtet. Von der äußeren Erscheinung her ähneln diese Kolonien den Schwämmen, sind jedoch nicht mit dieser Tiergruppe verwandt.
Die Kolonien treiben frei im Wasser oder können an ein festes Substrat angewachsen sein. Sie sind gelatinös und schleimig. Ihr Inneres besteht zu 99 % aus Wasser. Die Kolonieoberfläche besteht aus einzelnen Rosetten, die ihrerseits aus 12 bis 18 Einzeltieren (Zooide) bestehen. Jedes Einzeltier ist winzig und filtert mit einem Kranz von 60 bis 80 Tentakeln planktontische Organismen aus dem Wasser. Pectinatella magnifica kommt hauptsächlich in stehenden Gewässern vor, optimal sind Temperaturen über 20 °C. Vereinzelte Berichte über das Auftreten der Moostierchen in Fließgewässern liegen vor. Bei ungünstigen Lebensbedingungen werden Dauerstadien (Statoblasten) gebildet. Diese sind kugelig, bei einem Durchmesser von einem Millimeter und haften mit 10 bis 12 Häkchen am Untergrund.
Parasiten
Für die Art sind zu den Microsporidien gehörende Parasiten bekannt wie Trichonosema pectinatellae und Trichonosema algonquinensis. Sie verursachen weiße kugelförmige Wucherungen im Gewebe der Moostierchen.[2]
Einschleppung nach Europa
Die Art gilt aufgrund ihres Verbreitungsmusters (Vorkommen vor allem in Häfen und entlang von Schifffahrtsrouten) und der Tatsache, dass sie sich auch aktuell weiter ausbreitet (seit 1990 z. B. nach Frankreich und nach Tschechien) als Neueinwanderer (Neozoon) in Europa[3]. Die tatsächliche Einschleppung ist allerdings nicht dokumentiert und wurde auch schon bezweifelt[4]
Systematik Stamm: Moostierchen (Bryozoa) Klasse: Süßwassermoostierchen (Phylactolaemata) Ordnung: Plumatellida Familie: Pectinatellidae Gattung: Pectinatella Art: Pectinatella magnifica Wissenschaftlicher Name Pectinatella magnifica Leidy, 1851 - Ruotsin lakoninen versio kuvan kera: Yksi kuva on parempi kuin tuhat sanaa- periaatteella.
- Englantilainen versio:
Pectinatella magnifica (the magnificent bryozoan) is a member of the Bryozoa phylum, in the order Plumatellida. It is a colony of organisms that bind together; these colonies can sometimes be 60 centimeters (2 feet) in diameter. These organisms can be found mostly in North America with some in Europe. They are often found attached to objects, but can be found free floating as well. They form a translucent body with many star-like blooms along the outside. The density of the organism is similar to that of gelatin, and is easily breakable into smaller chunks.[1][2]
Statoblast:
Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica) | Vieraslajit.fi
www.vieraslajit.fi/lajit/MX.206797/show
Siten eräs kysymys? Onko tästä ihmisen terveydelle haittaa?
Voiko tätä hyvin lisääntyvää massaa jollain tavalla hyödyntää ja miten?
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar