Julkaistu:
Tallinnassa Piritan uimarannalla
viilennystä merivedestä etsivät saavat luultavasti enemmän kuin
toivovat, sillä vesi on alle 10-asteista. Tiputus yli hellerajan
nousseesta päivälämpötilasta on hurja.
Samaan aikaan vajaat sata kilometriä pohjoiseen Suomenlahden rannikkovedet kipuavat yhä jopa 23–25 asteeseen. Tiistaina Tallinnan merivesi oli paikoin vain 6-asteista, kun monilla Helsingin uimarannoilla sai polskia yli 23-asteisessa vedessä.
Hyinen vesi uhkaa jo lauantaina Tallinnassa järjestettävän Ironman-triathlonin uintiosuutta. Uintipaikan 5-asteiset olosuhteet käyvät jäätäviksi märkäpuvussakin. Laji kun ei ole avantouinti.
”Kyllä siellä kylmä on ollut”, toteaa Ilmatieteen laitoksen meriasiantuntija Antti Kangas. Mutta miten ihmeessä näin kylmä, kun lahden toisella puolella vesi on yhä erittäin lämmintä?
Kyse on kumpuamisesta, Kangas selittää. Se tarkoittaa kylmän alusveden nousemista pintaan. Suomenlahdella syypää kumpuamiseen on pääsääntöisesti rannikon myötäinen tuuli.
Viime päivinä puhaltaneet itätuulet ovat ohjanneet meren pintavirtauksia. Niin sanottu coriolisvoima kääntää veden virtauksen kuitenkin tuulensuunnasta oikealle, tässä tapauksessa pohjoiseen.
Coriolisvoima johtuu maapallon pyörimisliikkeestä. Se kääntää esimerkiksi merivirtojen suuntaa pohjoisella pallonpuoliskolla oikealle ja eteläisellä vasemmalle.
Viron rannikolle on kummunnut syvemmältä kylmää alusvettä pintaan samalla, kun tuuli on puhaltanut lämmintä pintavettä pois rannoilta. Suomen rannikolle on siis saatu paksuin kerroksin Viron lämpimiä pintavesiä.
”Tänne on kerrostunut mukavan paksu kerros lämmintä vettä. Yleensä pintakerros on 5–10 metriä paksu, Suomenlahdella se on nyt tuplasti paksumpi”, Kangas sanoo.
Samaan aikaan vajaat sata kilometriä pohjoiseen Suomenlahden rannikkovedet kipuavat yhä jopa 23–25 asteeseen. Tiistaina Tallinnan merivesi oli paikoin vain 6-asteista, kun monilla Helsingin uimarannoilla sai polskia yli 23-asteisessa vedessä.
Hyinen vesi uhkaa jo lauantaina Tallinnassa järjestettävän Ironman-triathlonin uintiosuutta. Uintipaikan 5-asteiset olosuhteet käyvät jäätäviksi märkäpuvussakin. Laji kun ei ole avantouinti.
”Kyllä siellä kylmä on ollut”, toteaa Ilmatieteen laitoksen meriasiantuntija Antti Kangas. Mutta miten ihmeessä näin kylmä, kun lahden toisella puolella vesi on yhä erittäin lämmintä?
Kyse on kumpuamisesta, Kangas selittää. Se tarkoittaa kylmän alusveden nousemista pintaan. Suomenlahdella syypää kumpuamiseen on pääsääntöisesti rannikon myötäinen tuuli.
Viime päivinä puhaltaneet itätuulet ovat ohjanneet meren pintavirtauksia. Niin sanottu coriolisvoima kääntää veden virtauksen kuitenkin tuulensuunnasta oikealle, tässä tapauksessa pohjoiseen.
Coriolisvoima johtuu maapallon pyörimisliikkeestä. Se kääntää esimerkiksi merivirtojen suuntaa pohjoisella pallonpuoliskolla oikealle ja eteläisellä vasemmalle.
Viron rannikolle on kummunnut syvemmältä kylmää alusvettä pintaan samalla, kun tuuli on puhaltanut lämmintä pintavettä pois rannoilta. Suomen rannikolle on siis saatu paksuin kerroksin Viron lämpimiä pintavesiä.
”Tänne on kerrostunut mukavan paksu kerros lämmintä vettä. Yleensä pintakerros on 5–10 metriä paksu, Suomenlahdella se on nyt tuplasti paksumpi”, Kangas sanoo.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar