Etiketter

Leta i den här bloggen

torsdag 9 augusti 2018

Ilmastonmuutoksen tuomia uusia ötököitä Suomessa runsaasti

Ilmastonmuutos tuo mukanaan jatkuvasti uusia hyönteislajeja. Osa ötököistä on tuholaisia, osa lisää pistojen riskiä.
- Viime vuonna löytyi 123 Suomelle uutta pistiäislajia, kertoo Luonnontieteellisen keskusmuseon pistiäistutkija
Juho Paukkunen.

Lähes kaikki viimevuotiset uudet pistiäiset ovat ihmiselle vaarattomia. Joukosta löytyi yksi uusi myrkkypistiäisiin kuuluva kultapistiäinen, joka ei kuitenkaan pääse ihmisen nahan läpi.

Valtava lajien leviämisen kasvu 2000-luvun aikana johtuu ilmastonmuutoksen lämmittämästä maamme keskilämpötilasta. Vaihtelevan säämme vuoksi lämpenemistä on voinut olla vaikea huomata, mutta hyönteiset ovat tämän seikan hoksanneet.

- Ilmastonmuutos on yksi tärkeimmistä syistä, sillä ilmaston lämmettyä eteläisemmät lajit ovat voineet levitä tänne. Toisaalta jotkut lajit ovat levittäytymässä tänne muutenkin, sillä ne ovat palautumassa viimeisimmästä jääkaudesta ja leviävät entisille levinneisyysalueilleen, Paukkunen sanoo.

Uusia lajeja kiivaaseen tahtiin


Varsinkin uusia perhoslajeja löytyy kiivasta tahtia, koska harrastajia Suomessa on paljon. Muut hyönteislajit voivat ehtiä elää Suomessa jo hyvän aikaa ennen kuin niiden olemassaolo maassamme bongataan.
Sellaisten lajien, joita tavataan hyvin lähellä Suomen rajoja, odotetaan leviävän pian Suomeen. Yksi niistä on paperiampiainen.

- Paperiampiaiset ovat leviämässä Baltian maista pohjoiseen kovaa vauhtia. Niitä odotetaan tänne lähivuosina, Paukkunen kertoo.
Paperiampiainen voi pistää ihmistäkin. Allergia- ja astmaliiton mukaan sen pistos on verrattavissa Suomessa esiintyviin tarha-ampiaisiin. Liitto varoittaa allergikoita mahdollisesta ristiallergiasta ampiaissukujen välillä. Toisin sanottuna suomalaisille ampiaisille allerginen saattaa olla allerginen myös paperiampiaiselle.

Pistiäisten lisäksi uusia kuoriaisia tupsahtelee kymmenittäin lajikantaamme vuosittain. Kokoelmakoordinaattori
Jaakko Mattila Luonnontieteellisestä museosta on erikoistunut kovakuoriaisiin. Viimeisin oma, uusi lajilöytö on vain parin viikon takaa.

- Heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna löysin yhden uuden kuoriaislajin Lappeenrannasta. Se on syöksykäskuoriainen, joka tunnetaan lähinnä Norjasta, mutta ei muualta lähiseuduilta. Aika yllättävä löytö siis, Mattila sanoo.

Kuoriaisrintamalla haittaa voivat tulevaisuudessa aiheuttaa jalavalla elävät kaarnakuoriaiset. Laji levittää hollanninjalavatautia, joka voi tappaa maamme jalavakannan.

- Tuholaislajit saattavat levitä kun ilmasto lämpenee. Ne ovat aivan todellinen riski. Yksi esimerkki ovat nämä kaarnakuoriaiset, jotka siirtävät mukanaan jalavatautia aiheuttavaa sientä, Mattila kertoo.
Useimmiten uudet lajit sopeutuvat maahamme hyvin ja rikastuttavat Suomen luontoa. Ne lisäävät muun muassa lintujen ravintoa niillä alueilla, joilta vanhat hyönteislajit ovat siirtyneet pohjoisemmaksi.

Nämä lajit saapuvat:


Paperiampiainen on Suomessa useimmiten
yksittäinen, pitkulaisen muotoinen salamatkustajalöytö etelämpää Euroopasta tulevien tavaroiden seassa. Pian tämä pistiäinen levittäytynee muualta Euroopasta Suomeenkin. Paperiampiaisia on jo Baltian maissa ja Ruotsissa, joten matka ei ole pitkä. Paperiampiaisen pisto on yhtä vaarallinen kuin muiden Suomessa esiintyvien ampiaisten. Ampiaissukujen välillä saattaa esiintyä ristiallergiaa,
mikä allergikon on hyvä ottaa huomioon.

Lähde: Allergia- ja astmaliitto
Ampiaishämähäkki on Suomen perinteisiin hämähäkkilajeihin verrattuna eksoottinen ja kookas. Se onkin tullut Suomeen eteläisestä Euroopasta. Sillä voi olla jopa puolitoista senttimetriä pitkä ruumis, jonka pitkät jalat tekevät siitä entistäkin suuremman oloisen. Naaraan alaruumis on räikeän keltainen ja siinä on mustia poikkiraitoja. Ampiaishämähäkki viihtyy puutarhoissa ja niityillä sekä kosteissa ja matalissa pensaikoissa. Hämähäkki kutoo noin 30 senttimetriä läpimitaltaan olevia verkkoja.
Upplagd av kl. Inga kommentarer:
Etiketter:

Lämpöaallot kantaneet eteläisiä perhoslajeja Suomeen kuin Egyptin vitsausta

kertoo SVT uutiset ruotsinkielellä ja maintisee lajiksi gammafjäril.
Suomeksi vastaava on gammayökkönen. Ötökkätieto-lähde  antaa laajemman luettelon kaikenlaista ötököistä ja itikoista. http://www.otokkatieto.fi/speciesindex
Perhostiedossa Yökköset mainitaan ensiksi.
GAMMAYÖKKÖNEN, Autographa Gamma, gammafjäril
http://www.otokkatieto.fi/species?id=552 

YLEUUTISISTA Suomen puolelta

Luumäki Kun Jukka Hirvikallio alkoi kuulla viljelijäkollegoiltaan oudoista havainnoista, hän riensi tarkistamaan tilanteen omilla pelloillaan.
Vastaan tuli surkea näky: gammayökkösen toukkia löytyi todella paljon. Ne olivat parissa päivässä ehtineet syödä Hirvikallion rypsipellosta pois kaikki vihreät osat.
Hirvikallio toimi niin nopeasti kuin pystyi. Hän osti kaupan viimeiset torjunta-ainekanisterit ja ruiskutti rypsipeltonsa heti, kun Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes heinäkuun viimeisenä perjantaina ilmoitti sallivansa ylimääräiset ruiskutukset gammayökkösen tuhojen pienentämiseksi.
– Tukesille iso kiitos, että se pystyi päättämään hätäluvasta näin pian.
Viljelijä Jukka Hirvikalliolla on 40 hehtaaria rypsipeltoa Luumäellä Etelä-Karjalassa.

Gammayökkönen yllätti viljelijät

Torjunta-aineiden kysyntä kiihtyi viime viikolla täysin yllättäen, kun suomalaispelloilla lähes tuntematon tuholainen, gammayökkösen toukka, ilmestyi näyttämölle.
Toukan torjuntaan sopivat aineet ovat nyt kaupoista lopussa.
Kasvinsuojelun asiantuntija Juha Sohlo ProAgriasta arvelee, että torjunta-aineet ovat lopussa laajemminkin Euroopasta.
– Viljelijöillä voi olla vielä omia varastoja, mutta kauppiailta ei torjunta-aineita enää tänä kesänä saa, Juha Sohlo kuvaa tilannetta.
Gammayökkösen myrkyttämiseen sopivia torjunta-aineita kuluu normaalisti eniten alkukesästä, kun kasvustoja ruiskutetaan kirvojen ja rapsikuoriaisten leviämisen estämiseksi. Kesän lopulla gammayökkösen toukkien tuhovoima yllätti kaikki.

Futistähti Ronaldon nimikkoperhonen

Biologi Jaakko Kulberg kertoo tuntevansa gammayökkösen käyttäytymisen hyvin.
Hän sanoo, että gammayökkönen on monille tuttu jalkapallon vuoden 2016 EM-kisoista, kun ranskalainen stadion oli täyttynyt vaelluksella olleista gammayökkösistä. Yksi perhonen kuvattiin viivähtämässä surevan supertähti Christiano Ronaldon otsalla.
Gammayökköset elävät Jaakko Kullbergin mukaan vähän kuin muuttolinnut. Erona on se, että toisin kuin linnut, sama perhosyksilö ei koskaan vaella takaisin etelään, vaan kyseessä on jo uusi sukupolvi.
Heinäkuun lopulla viljelysten kimppuun iskeneet toukat ovat Kullbergin mukaan alkukesästä Suomeen vaeltaneiden perhosparvien jälkeläisiä. Perhoset munivat paikkoihin, jossa vaikuttaisi olevan riittävästi ruokaa niiden toukille.

Munat kehittyvät toukiksi lämpötilasta riippuen 3–10 päivässä. Uusiakin perhosparvia Kullberg tietää saapuneen Suomeen vielä aivan hiljattain.
– Viime viikolla tutkakuvissa näkyi satojen miljoonien, jopa miljardien yksilöiden parvia, Kullberg kertoo.
Kullbergin mukaan lajia tavataan Suomessa vielä syyskuussa, ehkä jopa lokakuussa, mutta sen jälkeen se katoaa.

Ensi kesä on arvoitus

Perhosiin perehtyneen biologin Jaakko Kullbergin mukaan gammayökkösen toukkien viljelyksille aiheuttamalta tuholta suojauduttaisiin Suomessa parhaiten pitämällä huolta toukkien luontaisista vihollisista.
– Peltojen ympärillä pitäisi säilyttää tarpeeksi leveä kaistale villiä luontoa, jossa gammayökkösen toukkaa ravinnokseen käyttävät lajit selviytyvät.
Gammayökkösen liikkeitä ensi kesänä on mahdotonta vielä ennustaa. Mutta jos parvet jälleen vaeltavat sankoin joukoin Suomeen, on niillä vastassa aiempaa valveutuneempia viljelijöitä.
– Ensi kesänä tiedän tarkkailla kasvustoa ja ryhtyä ajoissa torjumaan, Hirvikallio sanoo.
  •  KS uutisista:
Helteet ovat tuoneet Etelä-Suomen pelloille uuden tuholaisen. Afrikasta ja Etelä-Euroopasta peräisin olevat vaeltajaperhoset, gammayökköset, ovat levinneet jo Kymenlaaksoon.
Kasvintuotannon asiantuntija Elina Valkeinen Pro Agria Etelä-Suomesta kertoo, että havaintoja on tehty ainakin Elimäellä ja Iitissä. Gammayökkösen toukat syövät erityisesti härkäpapua ja öljykasveja.
— Ne iskevät salakavalasti. Ensin näyttää siltä, kuin pellossa ei olisi mitään, ja kun muutaman päivän päästä menee katsomaan, iso alue saattaa olla syöty.
Yökköset eivät iske kaikkiin peltoihin, mutta kun ne iskevät, tuho on totaalinen.
— Ne syövät ensin lehdet kokonaan ja sitten nakertavat rapseista lidut ja härkäpavuista pavut. Kasveista ei jää käytännössä mitään korjattavaa, Valkeinen sanoo.

Ensin syötiin salaatit

Ensimmäiset laajemmat havainnot gammayökkösistä tehtiin viime viikolla, mutta Valkeisella on varhaisempia omakohtaisia kokemuksia.
— Kaksi—kolme viikkoa sitten huomasin, että salaattini oli syöty takapihalla. Niiden täytyi olla samoja tyyppejä, koska yleensä tuholainen tyytyy vain maistelemaan, mutta tämä on sellainen kaveri, että se syö kasvin kokonaan.
Valkeinen viljelee itse rapsia Elimäen Raussilassa. Yksi hänen pelloistaan on toistaiseksi säästynyt gammayökkösiltä, mutta muissa on selviä syöntijälkiä.

Torjunta-aineista epäselvyyttä

Edellisistä suurista gammayökköstuhoista on 70 vuotta. Sopivista torjunta-aineista on ollut epäselvyyttä, eikä Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla (Tukes) ollut aluksi antaa yksiselitteisiä vastauksia siihen, mitä kasvinsuojeluaineita voi käyttää. Tukesin rekisterissä oli vain yksi valmiste, jonka hyväksyttynä käyttötarkoituksena oli gammayökkösten torjunta. Sitä ei kuitenkaan saanut käyttää öljykasveille eikä härkäpavulle.
Pro Agrian maatalousasiantuntija Elina Valkeinen on joutunut kokemaan gammayökkösen tuhot omilla rapsipelloillaan. Torjunta on vaikeaa, koska sitä ei voi tehdä helteellä eikä sateella.
Gammayökkösen toukat eivät tyydy maistelemaan kasveja, vaan syövät ne kokonaan niin, ettei korjattavaksi jää mitään.
Torstaina ja perjantaina Tukes myönsi poikkeuslupia torjunta-aineille hätätilanteen vuoksi. Gammayökkösiä voi torjua härkäpavulta, kuminalta, herneeltä ja öljykasveilta Turex 50 WP -valmisteella sekä kuminalta kylvövuonna Kestac 50 EC -valmisteella.
— Torstaina kävin noutamassa torjunta-aineet. Koska niitä ei voi laittaa helteellä, piti odottaa iltaan, ja sitten alkoikin sataa vettä. Aamulla oli kova kaste ja päivällä taas hellettä, joten seuraava hetki on illalla, Valkeinen kuvaili torjunnan hankaluutta perjantaina aamupäivällä.
Kasvit pitäisi ehtiä ruiskuttaa ennen toukkien koteloitumista, koska torjunta-aine ei tehoa koteloihin. Vaarana on, että uusi toukkasukupolvi ehtii syntyä ennen torjunnan onnistumista.

Kehno sato joka tapauksessa

Elimäellä härkäpapua kasvattava Eero Sorsa teki ensimmäisen gammayökköshavainnon pellostaan perjantaiaamuna.
— Kävin pellon reunassa ja huomasin, että lehtiä oli syöty. Näin yhden toukan, mutta en vielä sen enempää.
Sorsa on pysynyt perillä tuholaistilanteesta viljelijöiden Facebook-ryhmien avulla. Hän ei ole vielä ryhtynyt torjuntaan, vaan tarkkailee toukkien mahdollista leviämistä. Myös kasvinsuojeluaineisiin liittyneet epäselvyydet vaikuttivat päätökseen.
 

Upplagd av kl. Inga kommentarer:
Etiketter: ,

Hellekesä vähensi Suomen hyttyskantaa koska kosteikot kuivuivat

Ruotsissa on yleensä väehmmän hyttysiä kuin Suoemssa, mutta tänä kesänä vieläkin vähemmän.

Suomen hyttyskuolemat nousi uutiseksi maailmalla – Sääskitutkija varoittaa BBC:llä: nykyinen säätila on täydellinen toiselle verenimijälle

YLE uutiset Suomesta Hyttyset eivät viihdy kuumassa ja kuivassa.:
Hyttyset eivät viihdy kuumassa ja kuivassa. (KUVA: juha metso)
Julkaistu:
Kuuma kesä on vaikuttanut Suomen hyttyspopulaatioon, mutta luonut täydelliset olosuhteet toiselle verenimijälle, kertoo BBC.
Poikkeuksellisen kuuma kesä on tuhonnut hyttyspopulaatioita Suomessa, mutta erää toiset verta imevät hyönteiset, kuten paarmat, ovat menestyneet kuumissa olosuhteissa, raportoi brittiläinen BBC.

BBC:n haastatteleman sääskitutkija Jukka Salmelan Lapin yliopistosta kertoo, että Lapin länsialueilla on tavanomaista vähemmän toukkia.

Tämä johtuu siitä, että matalat lammikot, joissa hyttyset viihtyvät, ovat pitkälti kuivuneet tänä kesänä Lapissa.

Valitettavasti selaimesi ei tue HTML5-videoita.

Videolla nähdään kuinka hyttynen imee verta.

Yle kertoi viime sunnuntaina, että hyttyset ovat monin paikoin lähes kadonneet Suomesta.

Salmela sanoo, että kuumat olosuhteet sopivat sen sijaan täydellisesti paarmoille. Hän huomasi sen tänä kesänä Sodankylässä.

– Melkein nauratti, kuinka paljon paarmoja siellä oli, sanoo Salmela.

Euroopassa ja Suomessa on tänä kesänä tehty lämpötilaennätyksiä.

Ilmatieteen laitoksen meteorologit kertoivat, että Lapin ja koko Suomen helle-ennätys rikottiin heinäkuun puolessa välissä.

Lapissa Kevon havaintoasemalla lämpötila kohosi ennätykselliseen 33,4 asteen lukemiin. Koko maan kesän korkein lämpötila mitattiin Vaasassa ja se oli 33,7 astetta.

IS kertoi jo aiemmin, että heinäkuu oli Suomessa mittaushistorian kuumin.
Upplagd av kl. Inga kommentarer:
Etiketter:

onsdag 8 augusti 2018

Mitä PubMed kertoo sammaleläimestä P. magnifica. Uusi vitsaus Suomen vesiin

11 artikkelia

Search results

Items: 11

  • Showing results for pectinatella magnifica. Your search for pectinella magnifica retrieved no results.
1.
Cultivable bacteria from Pectinatella magnifica and the surrounding water in South Bohemia indicate potential new Gammaproteobacterial, Betaproteobacterial and Firmicutes taxa.
Salmonová H, Killer J, Bunešová V, Geigerová M, Vlková E.
FEMS Microbiol Lett. 2018 Jul 1;365(13). doi: 10.1093/femsle/fny118.
PMID:
29762699
Similar articles
2.
Lipidomic Study of Precursors of Endocannabinoids in Freshwater Bryozoan Pectinatella magnifica.
Řezanka T, Vítová M, Lukavský J, Sigler K.
Lipids. 2018 Apr;53(4):413-427. doi: 10.1002/lipd.12039. Epub 2018 Apr 30.
PMID:
29709080
Similar articles
 
3.
AFLP reveals low genetic diversity of the bryozoan Pectinatella magnifica (Leidy, 1851) in the Czech Republic.
Moravcová V, Moravcová J, Čurn V, Balounová Z, Rajchard J, Havlíčková L.
J Biol Res (Thessalon). 2017 Nov 25;24:12. doi: 10.1186/s40709-017-0069-8. eCollection 2017 Dec.
PMID:
29209596
Free PMC Article
Similar articles
4.
Reconstructing the muscular ground pattern of phylactolaemate bryozoans: first data from gelatinous representatives.
Gawin N, Wanninger A, Schwaha T.
BMC Evol Biol. 2017 Nov 7;17(1):225. doi: 10.1186/s12862-017-1068-y.
PMID:
29115930
Free PMC Article
Similar articles
5.
Feasibility of Fraction Collection in HPLC Systems with Evaporative Light Scattering Detector: Analysis of Pectinatella magnifica.
Pazourek J, Šmejkal K.
Molecules. 2016 Nov 8;21(11). pii: E1495.
PMID:
27834833
Free Article
Similar articles
6.
Assessment of Chemical Impact of Invasive Bryozoan Pectinatella magnifica on the Environment: Cytotoxicity and Antimicrobial Activity of P. magnifica Extracts.
Kollar P, Šmejkal K, Salmonová H, Vlková E, Lepšová-Skácelová O, Balounová Z, Rajchard J, Cvačka J, Jaša L, Babica P, Pazourek J.
Molecules. 2016 Nov 4;21(11). pii: E1476.
PMID:
27827926
Free Article
Similar articles
7.
An insight into antimicrobial activity of the freshwater bryozoan Pectinatella magnifica.
Pejin B, Ciric A, Horvatovic M, Jurca T, Glamoclija J, Nikolic M, Sokovic M.
Nat Prod Res. 2016 Aug;30(16):1839-43. doi: 10.1080/14786419.2015.1068773. Epub 2015 Aug 7.
PMID:
26252786
Similar articles
8.
First molecular estimate of cyclostome bryozoan phylogeny confirms extensive homoplasy among skeletal characters used in traditional taxonomy.
Waeschenbach A, Cox CJ, Littlewood DT, Porter JS, Taylor PD.
Mol Phylogenet Evol. 2009 Jul;52(1):241-51. doi: 10.1016/j.ympev.2009.02.002. Epub 2009 Feb 21.
PMID:
19236933
Similar articles
9.
Trichonosema algonquinensis n. sp. (Phylum microsporidia) in Pectinatella magnifica (Bryozoa: phylactolaemata) from Algonquin Park, Ontario, Canada.
Desser SS, Koehler A, Barta JR, Kamyab J, Ringuette MJ.
J Eukaryot Microbiol. 2004 Jul-Aug;51(4):389-93.
PMID:
15352320
Similar articles
10.
Molecular data implicate bryozoans as hosts for PKX (phylum Myxozoa) and identify a clade of bryozoan parasites within the Myxozoa.
Anderson CL, Canning EU, Okamura B.
Parasitology. 1999 Dec;119 ( Pt 6):555-61.
PMID:
10633916
Similar articles
11.
Characterization of the form and growth pattern of colonies in several freshwater bryozoans.
Mukai H, Fukushima M, Jinbo Y.
J Morphol. 1987 May;192(2):161-179. doi: 10.1002/jmor.1051920207.
PMID:
29902878
Similar articles
Upplagd av kl. Inga kommentarer:
Etiketter:

Sammaleläin Pectinella vaiva Kirkkojärvessä

https://www.aamulehti.fi/uutiset/hyytelopallerot-tukkivat-putkia-kiusaavat-kalastajia-ja-leviavat-kuin-rutto-ely-keskus-ohjeistaa-ilmoita-havainto-ja-tuhoa-elio-201122732

Pirkanmaa
Hyytelöpallerot tukkivat putkia, kiusaavat kalastajia ja leviävät kuin rutto – Ely-keskus ohjeistaa: ilmoita havainto ja tuhoa eliö
Jos havaitset sammaleläimen vedessä, nosta se maalle kuivumaan. Veneen pohjaan tarttunut eliö pitää pestä huolellisesti pois.
Uutiset08.08. 10.19
Petri Huhtinen
Hyytelöpallerot tukkivat putkia, kiusaavat kalastajia ja leviävät kuin rutto – Ely-keskus ohjeistaa: ilmoita havainto ja tuhoa eliö
Pertti Iivosen katiskasta Lempäälän Kirkkojärveltä löytyi kesällä 2017 iso joukko sammaleläimiä. Ihmiselle vaaraton vieraslaji aiheuttaa harmia muun muassa tukkimalla putkia ja kalastusvälineitä ja kantamalla lohia sairastuttavia loisia.
Katja PajulaAamulehti
Pirkanmaan ely-keskus pyytää havaintoja hyytelösammaleläimistä Pirkanmaan alueelta. Ely-keskus haluaa kartoittaa, miten laajalle vieraslaji on päässyt leviämään.
Hyytelösammaleläimet aiheuttavat harmia erityisesti kalastajille. Ne tarttuvat verkkoihin, katiskoihin ja muihin kalastusvälineisiin. Eläimet voivat kiinnittyä myös esimerkiksi veneiden pohjiin.
Pirkanmaan ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen kertoo, että nopeasti leviävät eliöt saattavat aiheuttaa paljon muitakin ongelmia.
–On todettu, että ne tukkivat erilaisia putkenpäitä, esimerkiksi jätevedenpuhdistamoiden ja vedenottamoiden suulakkeita. Nyt on myös havaittu, että ne voivat toimia isäntänä loisille, jotka aiheuttavat lohikaloille maksasairauksia.
Havaintoja pitkin Pirkanmaata
Tähän mennessä hyytelöeläimiä on nähty erityisesti Pyhäjärven alueella, mutta myös muissa vesistöissä. Muutamassa vuodessa havaintojen määrä on kasvanut huomattavasti.
Ely-keskus pyytää ilmoittamaan havainnoista Suomen vieraslajiportaaliin. Portaaliin voi merkitä havaintopaikan kartalle ja kuvailla löytyä muutamin sanoin. Merkintään kannattaa liittää kuva, jotta löydön voi varmistaa sammaleläimeksi.
Anne Mäkysen mukaan pienen sammaleläimen voi sekoittaa vesiperhosen toukkaan. Molemmat ovat läpikuultavia palloja, joissa on mustia pilkkuja.
Hyytelösammaleläin on kuitenkin rakenteeltaan erilainen. Se koostuu useista pienistä sammaleläimistä, jotka ovat ryhmittyneet yhteen. Pienet eliöt voi läheltä tarkastellessa erottaa.
–Toivomme, että ihmiset laittaisivat valokuvan. Siitä näkee aika pian, onko kyseessä sammaleläin.
Pirkanmaalla havaintoja on tehty tänä vuonna Pyhäjärven lisäksi muun muassa Ylöjärven Kuusjärvellä, Ikaalisten Kyrösjärvellä, Oriveden Vesijärvellä ja Roineessa saarikylien lähettyvillä. Monesta merkinnästä puuttuu kuva, joten ely-keskus ei ole voinut varmistaa havaintoja.
Havaitse ja tuhoa
Hyytelösammaleläimet leviävät muun muassa kalastusvälineiden ja vesiliikennevälineiden mukana. Leviämisen voi estää tarkistamalla ja puhdistamalla välineet sekä veneenpohjat huolellisesti lämpimällä vedellä ennen vesistöstä toiseen siirtymistä.
Sammaleläimiä levittävät myös vesilinnut.
Ely-keskus ohjeistaa ihmisiä tuhoamaan hyytelösammaleläimen, jos sellaisen havaitsee.
–Maalle nostaminen riittää. Se hajoaa aika nopeasti siihen kuivalle maalle. Välttämättä ei tarvitse sen isompia toimenpiteitä tehdä, Mäkynen sanoo.
Hyytelösammaleläin ei ole ihmiselle vaarallinen. Eläimen voi nostaa maalle paljain käsin. Limaisen rakenteen vuoksi käsineet on suositeltavat.
Juttua päivitetty 8.8.2018 kello 12.37: Tarkennettu, että hyytelösammaleläin koostuu useista pienistä sammaleläimistä."

 Mikäs tämä möykky oikein on latinaksi? tai saksaksi? tai ruotsiksi? tai englanniksi?
Suomalainen  versio on lähinnä  kieliongelma,  koetetaan löytää sopiva nimi asialle.

Pectinatella magnifica – Wikipedia

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pectinatella_magnifica
Översätt den här sidan
Suomi on Pectinatella magnifican pohjoisimpia esiintymisalueita. Suomen ympäristökeskuksen tutkijat ovat ehdottaneet nimelä hyytelösammaleläin. Laji vaatii .
  • Saksalainen versio
  •  Pectinatella magnifica, das auch als Schwammartiges Moostierchen bezeichnet wird, ist ein Süßwassermoostierchen, dessen ursprüngliches Verbreitungsgebiet in Nordamerika liegt. Es wurde zu einem unbekannten Zeitpunkt auch nach Mitteleuropa eingeführt (Erstnachweis 1883) und kommt inzwischen auch in Japan und Korea[1] vor. 
  •  Pectinatella magnifica bildet sehr große Kolonien, die 30 Zentimeter lang, 20 Zentimeter dick und über einen Kilogramm schwer werden können. Vereinzelt wurden auch von Kolonien mit Durchmessern von einem bis zwei Metern berichtet. Von der äußeren Erscheinung her ähneln diese Kolonien den Schwämmen, sind jedoch nicht mit dieser Tiergruppe verwandt.
    Die Kolonien treiben frei im Wasser oder können an ein festes Substrat angewachsen sein. Sie sind gelatinös und schleimig. Ihr Inneres besteht zu 99 % aus Wasser. Die Kolonieoberfläche besteht aus einzelnen Rosetten, die ihrerseits aus 12 bis 18 Einzeltieren (Zooide) bestehen. Jedes Einzeltier ist winzig und filtert mit einem Kranz von 60 bis 80 Tentakeln planktontische Organismen aus dem Wasser. Pectinatella magnifica kommt hauptsächlich in stehenden Gewässern vor, optimal sind Temperaturen über 20 °C. Vereinzelte Berichte über das Auftreten der Moostierchen in Fließgewässern liegen vor. Bei ungünstigen Lebensbedingungen werden Dauerstadien (Statoblasten) gebildet. Diese sind kugelig, bei einem Durchmesser von einem Millimeter und haften mit 10 bis 12 Häkchen am Untergrund.
    Parasiten
    Für die Art sind zu den Microsporidien gehörende Parasiten bekannt wie Trichonosema pectinatellae und Trichonosema algonquinensis. Sie verursachen weiße kugelförmige Wucherungen im Gewebe der Moostierchen.[2]
    Einschleppung nach Europa
    Die Art gilt aufgrund ihres Verbreitungsmusters (Vorkommen vor allem in Häfen und entlang von Schifffahrtsrouten) und der Tatsache, dass sie sich auch aktuell weiter ausbreitet (seit 1990 z. B. nach Frankreich und nach Tschechien) als Neueinwanderer (Neozoon) in Europa[3]. Die tatsächliche Einschleppung ist allerdings nicht dokumentiert und wurde auch schon bezweifelt[4]
    Systematik
    Stamm: Moostierchen (Bryozoa)
    Klasse: Süßwassermoostierchen (Phylactolaemata)
    Ordnung: Plumatellida
    Familie: Pectinatellidae
    Gattung: Pectinatella
    Art: Pectinatella magnifica
    Wissenschaftlicher Name
    Pectinatella magnifica
    Leidy, 1851   
    • Ruotsin lakoninen versio kuvan kera: Yksi kuva on parempi kuin tuhat sanaa- periaatteella.
    https://sv.wikipedia.org/wiki/Pectinatella_magnifica

    • Englantilainen versio: 
    •  
    https://en.wikipedia.org/wiki/Pectinatella_magnifica
    Pectinatella magnifica (the magnificent bryozoan) is a member of the Bryozoa phylum, in the order Plumatellida. It is a colony of organisms that bind together; these colonies can sometimes be 60 centimeters (2 feet) in diameter. These organisms can be found mostly in North America with some in Europe. They are often found attached to objects, but can be found free floating as well. They form a translucent body with many star-like blooms along the outside. The density of the organism is similar to that of gelatin, and is easily breakable into smaller chunks.[1][2]
    Statoblast: 
     

Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica) | Vieraslajit.fi

www.vieraslajit.fi/lajit/MX.206797/show
Översätt den här sidan
Hyytelösammaleläin Pectinatella magnifica on sammaleläinten yhdyskunta, jossa voi olla kymmeniä tai jopa tuhansia yksilöitä. Suomessa havaittujen ...

Siten eräs kysymys? Onko tästä  ihmisen terveydelle haittaa?
Voiko tätä  hyvin lisääntyvää massaa jollain tavalla hyödyntää ja miten?
Upplagd av kl. Inga kommentarer:
Etiketter: ,

måndag 6 augusti 2018

Levätilanne

MIKÄ LEVÄ ON? ONKO SE KASVI VAI ELÄIN?? Ainakin se elää ja kukoistaa ja lisäksi kasvaa kuin kasvi.
SINILEVÄ on syanobakteeri, jonka runsas kasvu muodostaa kukintoja.
 https://en.wikipedia.org/wiki/Cyanobacteria

Upplagd av kl. Inga kommentarer:
Etiketter: ,

söndag 5 augusti 2018

Itämeren rantavesissä Suomessa jotain Kolera-lajia ?

Iltasanomat 2018-5.8.  kertoo  murtovesialueen tapahtumasta, johon sataa olla hellejakso syynä:




Suomen vesissä muhii nyt harvinainen kolerabakteeri – tartuntoja sekä lapsilla että aikuisilla
Vibrio cholerae -bakteeria on tavattu kuluvana hellekesänä Suomen murtovesialueilla.
Julkaistu: , Päivitetty:
Tartuntataudit
Suomessa erittäin harvinaisia tartuntoja on esiintynyt Itämeren rannikolla etelästä pohjoiseen.
Tänä kesänä Itämeren rannoilla lämmenneissä uimavesissä on levinnyt harvinaisia Vibrio cholerae -bakteeritartuntoja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL)  vahvistetaan. Suomessa erittäin harvinaisia, Non-O1- ja Non-O139 -Vibrio cholerae -tartuntoja on todettu koko Itämeren rannikolla etelästä pohjoiseen.
– Muutamia tartuntoja on ollut. Jos on haavoja, silloin kannattaa varoa. Bakteeri voi tarttua haavojen kautta vereen tai korvakäytävän kautta, jos vedessä sukeltelee, erikoistutkija Aino Kyyhkynen kertoo.
Viimeksi samaa bakteeria todettiin Suomessa kesällä 2014, jolloin kesä oli niin ikään harvinaisen lämmin.
Vuonna 1998 Suomessa todettiin ensimmäisen kerran lähes sataan vuoteen koleratapaus, jossa tartunta oli saatu Suomessa. Tuolloin bakteeri levisi Thaimaasta tuoduista sydänsimpukoista, kertoo elintarviketurvallisuusvirasto Evira.
Tänä vuonna Itämeren rannikolla levinnyt kanta ei kuitenkaan ole samaa kehitysmaissa leviävää kolerabakteeria, joka lisääntyy puutteellisen sanitaation ja puhtaan juomaveden puutteen vuoksi.
– Kyseessä on sama bakteerisuku, jossa on eri serotyyppejä. Non-tyypin bakteerit aiheuttavat lieviä infektioita, ihotulehduksia ja vatsatautia, Pohjois-Karjalan ympäristöterveyshuollon johtaja Elina Felin tarkentaa.
THL:n Kyyhkysen mukaan tänä kesänä tartuntoja on ollut niin lapsilla kuin aikuisilla.
Lämpimissä murtovesissä, suotuisissa olosuhteissa lisääntyvä bakteeri aiheuttaa vatsatautia sekä iho- ja korvatulehduksia. Jos bakteeri pääsee verenkiertoon, pitkäaikaissairaat tai vastustuskyvyltään heikentyneet henkilöt voivat saada vakavan yleisinfektion. Itämeressä uimista tulisikin varoa, jos iho on rikki tai siinä on haavaumia, THL muistuttaa.
Eviran mukaan bakteeri ei kasva alle 10 asteen lämpötilassa ja tuhoutuu yli 60 asteen lämmössä.
Vakavampia taudinkuvia aiheuttavaa koleraa esiintyy etenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa, erityisesti Intian niemimaalla sekä Etelä- ja Keski-Amerikassa.
Juttua korjattu ja täydennetty kello 13:46: Lisätty tietoa Suomessa levinneestä bakteerista. Suomen vesissä levinnyt bakteeri ei ole samaa serotyyppiä, joka aiheuttaa varsinaista koleraa kehitysmaissa.
Upplagd av kl. Inga kommentarer:
Etiketter:

Rämeruoste, eräs kuusitauti

Muistiin  tästä taudista. On tarkistettava taimet, sillä  naapurimetsissä on muutama  oranssinruskea pystyyn kuollut kuusi, ettei  vain ole  tällainen syynä? Tietty on muitakin syitä.

Nimet

T: Chrysomyxa ledi (Alb. & Schw.) de Bary
S: Kuusensuopursuruoste, rämeruoste
Sv: Skvattramrost
E: Chrysomyxa ledi needle rust, Small-spored spruce-Labrador-tea rust, A rust of spruce needles and Ledum

Kuvaus

Kuusensuopursuruoste on yleisin neulasruosteen aiheuttaja kuusella Suomessa. Sen pikkukuroma- ja helmi-itiöasteet kehittyvät uusilla kuusen neulasilla, ja kesä-, talvi- ja kantaitiöasteet suopursulla. Runsas epidemia aiheuttaa kuusikoiden värjäytymisen oranssinkeltaisiksi. Epidemiat ovat satunnaisia, mutta laaja-alaisia ja huomiota herättäviä. Epidemioiden esiintymisen satunnaisuus johtuu lähinnä neulasten tartunnalle alttiin ajan lyhyydestä. Joskus ruostesieniepidemiat saattavat jatkua useita vuosia peräkkäin. Kantaitiöiden muodostuminen ja tartunta kasvaviin neulasiin voi tapahtua vain sateisella säällä väli-isäntien lehdiltä. Sieni leviää vähäisessä määrin myös nuoriin kuusen käpyihin (emikukkiin), joissa sen vaikutus siementen kehitykseen ja kuusen siemensatoon on vähäinen. Kuusensuopursuruostetta esiintyy eniten Itä- ja Kaakkois-Suomessa sekä pohjoisessa, missä suopursua kasvaa runsaasti myös kangasmailla.


Upplagd av kl. Inga kommentarer:

Kalakannan vaarat hellevesistä




Uimaan haikaillut Julia, 17, törmäsi surulliseen näkyyn ja etovaan hajuun – vedessä ajelehti valtavasti kuolleita kaloja

 Julia Pihkanen,   17, oli menossa uimaan lauantaina iltapäivällä Pyhäjärven Vesilahden kunnassa, kun hän huomasi, että laiturin ympärille oli kertynyt isoina lauttoina, tuhansia kuolleita kuoreen ja kuhan poikasia. Kalanpoikaset olivat kääntyneet elottomina selälleen ja niistä levisi ympäristöön voimakas, mädäntynyt haju.

– Kun yritimme haavia niitä, niillä oli kaikilla suu auki. Eilen oli aikamoinen tuuli, joka kävi meidän mökin suuntaan, Pihkanen kertoo.

presidenttiä



Uimaan haikaillut Julia, 17, törmäsi surulliseen näkyyn ja etovaan hajuun – vedessä ajelehti valtavasti kuolleita kaloja


Kaloja kasautui poukamaan lauttana.

Kaloja kasautui poukamaan lauttana. (KUVA: Julia Pihkanen / Lukijan kuva)
Julkaistu:
Julia Pihkanen, 17, oli menossa uimaan isovanhempiensa mökillä, kun hän huomasi, että ranta oli täynnä elottomia, haisevia kaloja.
Julia Pihkanen, 17, oli menossa uimaan lauantaina iltapäivällä Pyhäjärven Vesilahden kunnassa, kun hän huomasi, että laiturin ympärille oli kertynyt isoina lauttoina, tuhansia kuolleita kuoreen ja kuhan poikasia. Kalanpoikaset olivat kääntyneet elottomina selälleen ja niistä levisi ympäristöön voimakas, mädäntynyt haju.
– Kun yritimme haavia niitä, niillä oli kaikilla suu auki. Eilen oli aikamoinen tuuli, joka kävi meidän mökin suuntaan, Pihkanen kertoo.


Vedestä nostetuilla kaloilla oli suu auki.

Vedestä nostetuilla kaloilla oli suu auki. (KUVA: Julia Pihkanen / Lukijan kuva)
Päivän aikana kuolleet kalat kertyivät tuulen mukana pieneen poukamaan. Pihkanen on huomannut, että elottomia kaloja ajautuu poukamaan koko ajan lisää.
– Vedessä on varmaan sata lokkia ja kuolleita kaloja on myös toisella puolella järveä.
Pyhäjärven Vesilahdelle ulottuvassa osassa vesi on ollut 26-asteista. Viime päivinä vesi on ollut jopa ilmaa lämpimämpää.

– Kalat ovat kuolleet ilmeisesti hapenpuutteeseen liian lämpöisessä vedessä.
Pihkanen on ilmoittanut kalakuolemista sähköpostilla Pirkanmaan ELY-keskukseen.
– Se on aika surullinen näky. Tuossa ne vain kelluvat kuolleina. Isovanhemmatkin sanoivat, etteivät ole koskaan nähneet tällaista.
Pirkanmaan ELY-keskus on saanut kuluvana kesänä muutamia havaintoja kalakuolemista eri puolella Pyhäjärveä. Ely-keskuksen tiedotteen mukaan kuolleet kalat ovat olleet nuoria ahvenia, kiiskiä ja kuhia. Tavallisin kuolinsyy kesähelteillä on veden korkeasta lämpötilasta ja laskevasta happipitoisuudesta johtuva stressi.
Kalat ovat vaihtolämpöisiä. Kun ympäristön lämpötila nousee, kalojen aineenvaihdunta kiihtyy ja ne tarvitsevat enemmän happea elintoimintojen ylläpitämiseen.
– Tilanne käy kriittiseksi kun veden lämpötila nousee riittävästi. Siksi onkin hyvin mahdollista, että kalakuolemat yleistyvät lähiaikoina lämpimien säiden jatkuessa, vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen sanoo tiedotteessa.
ELY-keskus on ottanut näytteitä Pyhäjärven Vakkalanselällä kuolleista ahvenen poikasista. Näytteistä ilmeni, että kaloja oli vaivannut huono vastustuskyky ja ulkoloisen aiheuttama kidusärsytys. Vastustuskyvyn heikkenemisen todennäköinen syy on vedenlaadun heikkeneminen, kuten levien lisääntyminen, korkea veden lämpötila ja muutokset veden happamuudessa, joka aiheuttaa kaloille stressitilan. Tutkimuksen mukaan kalat olisivat kuolleet melkoisen äkillisesti.
Päivän aikana kuolleet kalat kertyivät tuulen mukana pieneen poukamaan. Pihkanen on huomannut, että elottomia kaloja ajautuu poukamaan koko ajan lisää.– Vedessä on varmaan sata lokkia ja kuolleita kaloja on myös toisella puolella järveä.
Pyhäjärven Vesilahdelle ulottuvassa osassa vesi on ollut 26-asteista. Viime päivinä vesi on ollut jopa ilmaa lämpimämpää.

– Kalat ovat kuolleet ilmeisesti hapenpuutteeseen liian lämpöisessä vedessä.
Pihkanen on ilmoittanut kalakuolemista sähköpostilla Pirkanmaan ELY-keskukseen.
– Se on aika surullinen näky. Tuossa ne vain kelluvat kuolleina. Isovanhemmatkin sanoivat, etteivät ole koskaan nähneet tällaista.
Pirkanmaan ELY-keskus on saanut kuluvana kesänä muutamia havaintoja kalakuolemista eri puolella Pyhäjärveä. Ely-keskuksen tiedotteen mukaan kuolleet kalat ovat olleet nuoria ahvenia, kiiskiä ja kuhia. Tavallisin kuolinsyy kesähelteillä on veden korkeasta lämpötilasta ja laskevasta happipitoisuudesta johtuva stressi.
 Kalat ovat vaihtolämpöisiä. Kun ympäristön lämpötila nousee, kalojen aineenvaihdunta kiihtyy ja ne tarvitsevat enemmän happea elintoimintojen ylläpitämiseen.
– Tilanne käy kriittiseksi kun veden lämpötila nousee riittävästi. Siksi onkin hyvin mahdollista, että kalakuolemat yleistyvät lähiaikoina lämpimien säiden jatkuessa, vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen sanoo tiedotteessa.
ELY-keskus on ottanut näytteitä Pyhäjärven Vakkalanselällä kuolleista ahvenen poikasista. Näytteistä ilmeni, että kaloja oli vaivannut huono vastustuskyky ja ulkoloisen aiheuttama kidusärsytys. Vastustuskyvyn heikkenemisen todennäköinen syy on vedenlaadun heikkeneminen, kuten levien lisääntyminen, korkea veden lämpötila ja muutokset veden happamuudessa, joka aiheuttaa kaloille stressitilan. Tutkimuksen mukaan kalat olisivat kuolleet melkoisen äkillisesti.



Kaloja kasautui poukamaan lauttana.


Kaloja kasautui poukamaan lauttana. (KUVA: Julia Pihkanen / Lukijan kuva)
Julkaistu:

Julia Pihkanen, 17, oli menossa uimaan isovanhempiensa mökillä, kun hän huomasi, että ranta oli täynnä elottomia, haisevia kaloja.
Julia Pihkanen, 17, oli menossa uimaan lauantaina iltapäivällä Pyhäjärven Vesilahden kunnassa, kun hän huomasi, että laiturin ympärille oli kertynyt isoina lauttoina, tuhansia kuolleita kuoreen ja kuhan poikasia. Kalanpoikaset olivat kääntyneet elottomina selälleen ja niistä levisi ympäristöön voimakas, mädäntynyt haju.

– Kun yritimme haavia niitä, niillä oli kaikilla suu auki. Eilen oli aikamoinen tuuli, joka kävi meidän mökin suuntaan, Pihkanen kertoo.



Vedestä nostetuilla kaloilla oli suu auki.


Vedestä nostetuilla kaloilla oli suu auki. (KUVA: Julia Pihkanen / Lukijan kuva)

Päivän aikana kuolleet kalat kertyivät tuulen mukana pieneen poukamaan. Pihkanen on huomannut, että elottomia kaloja ajautuu poukamaan koko ajan lisää.

– Vedessä on varmaan sata lokkia ja kuolleita kaloja on myös toisella puolella järveä.



Kuolleita kaloja kellui mökkirannassa Pyhäjärven Vesilahden kunnassa.


Kuolleita kaloja kellui mökkirannassa Pyhäjärven Vesilahden kunnassa. (KUVA: Julia Pihkanen / Lukijan kuva)

Pyhäjärven Vesilahdelle ulottuvassa osassa vesi on ollut 26-asteista. Viime päivinä vesi on ollut jopa ilmaa lämpimämpää.

– Kalat ovat kuolleet ilmeisesti hapenpuutteeseen liian lämpöisessä vedessä.

Pihkanen on ilmoittanut kalakuolemista sähköpostilla Pirkanmaan ELY-keskukseen.

– Se on aika surullinen näky. Tuossa ne vain kelluvat kuolleina. Isovanhemmatkin sanoivat, etteivät ole koskaan nähneet tällaista.

Pirkanmaan ELY-keskus on saanut kuluvana kesänä muutamia havaintoja kalakuolemista eri puolella Pyhäjärveä. Ely-keskuksen tiedotteen mukaan kuolleet kalat ovat olleet nuoria ahvenia, kiiskiä ja kuhia. Tavallisin kuolinsyy kesähelteillä on veden korkeasta lämpötilasta ja laskevasta happipitoisuudesta johtuva stressi.



Kaloja kasautui päivän mittaan enemmän.


Kaloja kasautui päivän mittaan enemmän. (KUVA: Julia Pihkanen / Lukijan kuva)

Kalat ovat vaihtolämpöisiä. Kun ympäristön lämpötila nousee, kalojen aineenvaihdunta kiihtyy ja ne tarvitsevat enemmän happea elintoimintojen ylläpitämiseen.

– Tilanne käy kriittiseksi kun veden lämpötila nousee riittävästi. Siksi onkin hyvin mahdollista, että kalakuolemat yleistyvät lähiaikoina lämpimien säiden jatkuessa, vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen sanoo tiedotteessa.

ELY-keskus on ottanut näytteitä Pyhäjärven Vakkalanselällä kuolleista ahvenen poikasista. Näytteistä ilmeni, että kaloja oli vaivannut huono vastustuskyky ja ulkoloisen aiheuttama kidusärsytys. Vastustuskyvyn heikkenemisen todennäköinen syy on vedenlaadun heikkeneminen, kuten levien lisääntyminen, korkea veden lämpötila ja muutokset veden happamuudessa, joka aiheuttaa kaloille stressitilan. Tutkimuksen mukaan kalat olisivat kuolleet melkoisen äkillisesti.
Upplagd av kl. Inga kommentarer:

torsdag 2 augusti 2018

Pohjavesikaivojen vaaroista kuivalla säällä

Hautakoristeetkin ovat imeneet ruostetta. https://www.aamulehti.fi/
Upplagd av kl. Inga kommentarer:
Etiketter:

Salaman vaaroista

Aamulehden neuvoja Sitaatti  helle- ukkosmyrskyjen aikaan;   2.8.2018
Riina NevalainenAamulehti
Ukkonen on sääilmiö, jota on syytä kunnioittaa.
1. Ukkospilvien ja niiden etäisyyksien vähätteleminen ovat kohtalokkaimpia virheitä, joita ukkosen kohtaava ulkona liikkuva ihminen voi tehdä. Sisätiloihin on syytä hakeutua heti, kun taivaalle ilmaantuu sadepilviä, ja ukonilma on kuuloetäisyydellä eli aistein havaittavissa.
2. Ukonilman etäisyyden arvioiminen onnistuu, kun laskee välähdyksen ja jyrähdyksen väliin jäävät sekunnit. Kolme sekuntia vastaa yhtä kilometriä. Ukkosta ei saa jäädä odottamaan. Sisätiloihin on kiiruhdettava heti, kun ukkospilvet ilmestyvät horisonttiin.
3. Kun salama lähtee pilvestä kohti maata, sillä ei ole mitään tietoa, mihin se iskee. Iskupaikan valinta tapahtuu viimeisen sadan metrin matkalla. Iskun kohteeksi joutuu se kohde, joka parhaiten erottuu ympäristöstä joko korkeutensa tai sähkönjohtavuutensa ansiosta.
4. Salama iskee korkeudeltaan ja sähkönjohtavuudeltaan otollisiin paikkoihin. Vesi johtaa sähköä mainiosti. Aukealla alueella salama havaitsee ihmisen hyvin, sillä ruumiin painosta noin kolme neljäsosaa on vettä.
5. Salaman iskun todennäköisyys on erittäin suuri, jos ulkona liikkuvan ihmisen tukka alkaa nousta pystyyn tai edes tuntuu siltä.
6. Ukonilmalla koti on turvallinen paikka. Kotona on parasta sulkea sähkölaitteet ja irrottaa virtajohdot seinästä.
7. Salama voi iskeä sisään avonaisesta ikkunasta tai ovesta. Sulje siis ovet ja ikkunat.
8. Parvekkeella ei ole turvallista, vaikka se olisi lasitettu.
9. Myös auto antaa suojaa. Auton metallinen kori muodostaa niin sanotun Faradayn häkin, jossa johdekappaleeseen eli autoon osuva sähkövirta kulkeutuu materiaalin pinnalla, muttei tunkeudu auton sisälle. Radion kuunteleminen autossa ukkosen aikana ei ole vaarallista, mutta älä koske radioon.
10. Jos sisälle siirtyminen on mahdotonta, ulkoilijan on liikuttava pois tasaisilta ja avoimilta paikoilta, joissa hän on itse ympäristön korkeimpana kohteena.
Ella Kiviniemi / Aamulehden arkisto
Märkä maa voi johtaa salaman ainakin muutamien kymmenien metrien päähän.
Märkä maa voi johtaa salaman ainakin muutamien kymmenien metrien päähän.
 11. Ihmisen on hyvä hakeutua yksittäisen puun tai harvan metsän suojaan, jolloin hän ei enää ole salaman houkuttimena. Ihminen ei saa missään nimessä kyykistyä aivan puun juurelle.
12. Vaikka rankkasade tuntuu ikävältä, sateenvarjon käyttäminen on ehdottomasti kiellettyä. Varjon metallinen nuppi ja maastosta erottuvuus ovat otollisia paikkoja salamaniskuille.
13. Vaatetus tai kumisaappaat eivät suojaa suoralta salaman iskuilta. Kumisaappaat vain lieventävät maata pitkin kulkevien salamoiden vaikutuksia. Ohuen saappaan ylittäminen on salamalle helppoa. Jos salama iskee lähistölle, saappaista voi olla hyötyä.
14. Salaman isku voi pysäyttää sydämen tai hengityksen sekä aiheuttaa palovammoja. Salamaniskuun ei välttämättä kuole, mutta se voi aiheuttaa pahoja hermovaurioita.
15. Salamanisku synnyttää paineaallon, joka voi vahingoittaa lähellä olevien kuuloa. Paineaalto voi myös töytäistä ihmisen maahan.
16. Märkä maa voi johtaa salaman ainakin muutamien kymmenien metrien päähän ja vahingoittaa ihmistä yhtä pahasti kuin iskukohdassa.
17. Golfin pelaaminen on ukkosella hengenvarallista. Metallimateriaalista valmistettu golfmaila houkuttelee salamaniskuja.
18. Salama saattaa kulkea sähkö- tai puhelinlinjoja pitkin useiden satojen metrien tai jopa kilometrien matkoja.
19. Talon kattojohtimen tai peltikaton maadoittaminen joka nurkasta rakennusta ympäröivään rengasmaadoitukseen antaa rakennukselle erinomaisen ukkossuojan.
20. Matkapuhelimeen puhuminen kotona tai autossa on turvallista myös ukkosen aikana. Muitakin mobiililaitteita voi käyttää, kunhan se eivät ole kytketty sähköverkkoon ukkosen aikana.
Lähteinä artikkelissa on käytetty Aamulehdessä aiemmin julkaistuja Ilmatieteen laitoksen ja Forecan asiantuntijoiden haastatteluita. Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 12. elokuuta 2017.
Upplagd av kl. Inga kommentarer:
Etiketter:

onsdag 1 augusti 2018

Maneettitilanne

Itämeri 2018

01.02.2008 18:02
STT

Kampamaneetti vallannut kohta koko Itämeren


  • Amerikankampamaneettien lopullista vaikutusta Itämereen ja sen kalakantoihin on vielä mahdotonta sanoa. Lehtikuva


Monilla merialueilla tuhoa aiheuttanut amerikankampamaneetti on levinnyt jo lähes koko Itämeren alueelle. Merentutkimuslaitoksen tutkimusten mukaan lajia esiintyy paikoin runsaastikin koko Itämeren alueella Perämerta lukuun ottamatta. Otusten leviämisvauhti on ollut huima, sillä ensimmäistä kertaa niitä havaittiin Itämeressä vajaat puolitoista vuotta siiten. Tutkija Maiju Lehtiniemi Merentutkimuslaitokselta epäilee, että maneettien leviäminen on pysähtynyt Merenkurkkuun siksi, että sen pohjoispuolella vesi ei ole niille tarpeeksi suolaista.

Tutkimusalus Aranda kiersi tammikuun ajan ottamassa näytteitä 78 mittauspisteestä eri puolilla Itämerta. Tutkimusten mukaan erityisen runsaasti maneetteja esiintyy Ahvenanmeren syvänteessä, missä niiden määrä on yli kuusinkertaistunut viime syksystä. Lehtiniemi ei kuitenkaan usko, että maneetit olisivat pystyneet lisääntymään talven aikana. Todennäköisemmin syksyllä havaitut munat ovat kehittyneet talven kuluessa toukkavaiheiheeseen. Kampamaneetti uhkaa etenkin kalakantoja. Se syö eläinplanktonia ja vie näin ravintoa kaloilta. Amerikankampamaneetti on yksi maailman sadasta pahimmasta tulokaslajista.

Leuto talvi suosinut maneetteja
Satunnaisia poikkeuksia lukuun ottamatta nyt löydetyt maneetit olivat hyvin pieniä. Suurimmat yksilöt Itämeressä ovat olleet läpimitaltaan nelisenttisiä, kun esimerkiksi Mustassameressä ja Kaspianmeressä ne ovat kasvaneet 20-senttisiksi. Vaikka kampamaneetteja oli Suomenlahdessa paljon, ne olivat pääosin kuolleita tai huonossa kunnossa. Lehtiniemi arvelee, että meren kylmyys ja vähäsuolaisuus sekä ravinnon vähäisyys on heikentänyt maneettiyhteisön eloonjääntiä.

- Leuto talvi on kuitenkin ollut maneeteille suotuisa.

Hän pitää kuitenkin todennäköisenä, että maneettimäärät lähtevät taas keväällä jyrkkään kasvuun, vaikka ne pienenisivätkin talven mittaan. Amerikankampamaneettien lopullista vaikutusta Itämereen ja sen kalakantoihin on vielä mahdotonta sanoa. Se riippuu muun muassa siitä, kuinka suuriksi maneetit kasvavat. Kalasaaliissa maneettien vaikutus alkaa näkyä parin kolmen vuoden päästä. Merkittäviä luonnollisia vihollisia maneeteilla ei lähialueilla ole. Itämeren lajeista ainoastaan turskan on todettu syövän maneetteja.

Aranda tutki matkallaan myös suola- happi ja ravinnepitoisuuksia. Tutkija hannu Haahdin mukaan ne ovat pääosin ennallaan. Kaikki mittaustulokset ylittävät edelleen selvästi Itämeren suojelukomission asettamat tavoitetasot.


STT
Upplagd av kl. Inga kommentarer:
Etiketter:
Prenumerera på: Inlägg (Atom)