Göteborg: Vähin erin ilman ja maan lämpö laskee, vaikka niityt ovat vielä vihreitä ja sataa tihkuttaa. . Iltakävelyllä huomaa paikoitellen hyvin liukkaita pätkiä asfaltilla. Auto-onnettomuuksia ja lirauksia alkaa sattua taas talven tapaan. Ruotsin etelässä ei ole vielä lumiongelmia.
Kolmemetrinen hai esti
yksinpurjehtija Tapio Lehtistä puhdistamasta venettään – ”Siinä se
tuijotti kiltin näköisenä, mutta uimahalut lähtivät sillä sekunnilla”
Lehtinen sanoo ruuan riittävän, vaikka hän purjehtisi purjehdusta haittaavan merirokon kanssa maaliin asti Ranskaan.
Jäätikön sulaminen läntisessä Kiinassa on kiihtynyt, minkä takia
tuhannet ihmiset ovat joutuneet evakuoitumaan viime kuukausien aikana,
sanoi ympäristöjärjestö Greenpeace tiistaina. Jäätiköiden kutistumisen
pitäisi toimia hälytyskellona ilmastonmuutoksen seurauksista, järjestö
varoitti Reutersin mukaan.
Satelliittikuvista on havaittavissa, että Kiinan länsiosien erämaiden jäätiköiden sulamisvauhti on yli kaksinkertaistunut.
Tianshanin
jäätikkö numero yhdestä katosi vuosina 1962 –1986 keskimäärin 5 000
neliömetriä vuodessa, mutta vuosina 1986 –2018 jo noin 10 600
neliömetriä eli reilu hehtaari vuodessa.
Tulvavaara uhkaa
– Tämä
on herätys Kiinalle ja koko maailmalle. Kiinan jäätiköihin on
varastoitu vettä 1,8 miljardin ihmisen tarpeisiin ja nyt ne sulavat
nopeasti Viime kuukausina tuhannet ihmiset ovat joutuneet lähtemään
kodeistaan tulvavaaran takia, sanoi Greenpeacen ilmasto- ja
energiavastaava Liu Junyan.
Greenpeacen
mukaan elokuussa Yarkand-joen ympäristön asukkaat joutuivat jättämään
tulvavesien takia kotinsa, kun jäätiköiden sulamisesta oli vapautunut
jokeen 25 miljoonaa kuutiometriä vettä. Tiibetin ylängön jäätikkö
on kutistunut 15 prosenttia viimeisen 50 vuoden lämpenemisen takia,
sanoivat kiinalaistutkijat syyskuussa.
Heidän mukaansa alueen lämpötilat nousevat nopeammin kuin maailman keskilämpötila.
Kiina mukana ilmastosopimuksessa
Kiina
on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen ja luvannut
hiilidioksidipäästöjensä kääntyvän laskuun vuoden 2030 tienoilla.
Pariisin sopimuksessa maat tavoittelevat maapallon keskilämpötilan
rajoittamista alle 2 asteen vuosisadan vaihteeseen mennessä.
Lokakuussa
julkaistu hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti varoitti,
että erityisesti korkealla merenpinnasta sijaitsevat alueet, kuten
Tiibetin ylänkö, ovat erittäin haavoittuvaisia, jos lämpötilan nousua ei
rajoiteta 1,5 asteeseen.
Toinen lokakuussa julkaistu tutkimus
varoitti, että Kiinaa uhkaavat sekä kuivuus että tuhoisat tulvat, jos
keskilämpötila kipuaa yli 1,5 asteen.
"Ari Pusa Hesarissa kertoo Tapio Lehtisen veneenpohjan floorasta tai voisiko sanoa faunasta.
!EU:n ja Suomen tiukat määräykset voivat pahimmassa tapauksessa koitua yksinpurjehtija Tapio Lehtisen kohtaloksi meneillään olevassa Golden Globe -kilpailussa maapallon ympäri.
Lehtisen
Asteria-veneen pohja on täynnä matkaa hidastavaa merirokkoa. Pohjan
puhdistaminen jopa seitsemän senttimetrin pituisista äyriäisistä on
työläs homma ja vaatii tyyntä merikeliä. Äyriäiset eli hanhenkaulut lisäävät ennen kaikkea veneen vastusta, joka hidastaa venettä ja heikentää sen nousua tuuleen."
(Näyttää ruoka kulkevan matkailijan mukana ihan käskemättä.)
Espanjan sanoamt: 1 maj 2014 - Rannikon halutuin ja arvokkain herkku on siimajalkaisiin äyriäisiin kuuluva percebes (pollicipes cornucopia), suomeksi hanhenkaula.
Permikausi on paleoliittinen. se jaotellaan useallakin tavalla.
Varhaisinta permiä edelsi kivihiilikausi ja permi taittui triaskaudeksi
ja tässä kausien taiteessa on tapahtunut maailmanhistorian suurin
lajioen sukupuuttoon kuoleminen,
PERMIKAUSI lähteitä http://www.ucmp.berkeley.edu/permian/permian.php
Paleotsooisena kautena olivat LOPHOPORATA- eliöt erittäin
runsaita. niitä oli napojen erittäin kylmissä vesissä ja hyvinsyvällä
merenpohjilla. Niitä osallisitui myös koralliriuttojen
muodostumiseen.
Ne jaetaan BRACHIOPODA PHORONIDA BRYOZOA.
Kun tapahtui permi-trias siirtymä ja suuri lajituho, niitä ei sen
jälkeen ole esiintynyt niin valtavan runsaasti enää koskaan, muta
vaikka niitå kylmän ja syvän sijainnin takia harvemmin tavataan, ne
ovat kyllä vieläkin yleisiä.
Tässä yhteydessä kiinnittää huomiota eräs Bryozoa, sammaleläin,
koska se on sopeutunut jopa lämpimiin pintavesiin ja sellaista ilemnee
mm nyt jopa Pirkanmaalla. sen suomalainen nimi linee
hyytelösammaleläin.
https://www.slideserve.com/chad/chapter-19-lophophorates-phoronida-brachiopods-bryozoans
Tässä lähteessä on 12 diakuvan sarja näistä Lophophorata eliöistä ja lyhyt kuvaus.
Slide 8 maintisee Phylum Bryozoa , sammaleläinten luokasta seuraavaa.
Ne ovat kolonisoituvia eläimiä, jotka kiinnittyvät substraattiin.
merissä on niitä 5000 lajia ja makeissa vesissä 50 lajia. Fossiileissa
on niitä 15 000 lajia. Niitten kehoa peittää erite. Ne ovat
aseksuaalisia lisääntymiseltään ja hermafrodiitteja, sperma menee
mahaonteloon ja vapautuu ympäristöön jossa lähinaapurit keräävät sen
ja hedelmöityvät. Jotkut hautovat alkoita.
Paleotsooinen eera päättyi Suuren Kuolemaan maapallolla.
Tämä Suuri kuolema permikauden lopussa koski kaikkea fotosynteesiin
perustuvaa elintarvikeketjua käyttävää luomakuntaa, siis sekä maata,
merta, ilmaa kulkevia ja asuttavia olentoja ja kaikkea
kasvillisuuttakin. https://www.sutori.com/story/permian-period-f928
Syystä on tehty hypoteeseja.Yksi hypoteesi on Pangean C-kirjaimen
muotoisen kontinentin pohjoisen osan valtavat vulkaaniset
katastrofit Siberiassa ja Kiinassa, lämpötilan putoaminen,
jäätiköityminen, meren hiilidioksidipitoisuuden kohoaminen,
fosoynteesin ja elintarvikeketjun katkeama. Toinen hypoteesi on
asteroidi-impakti Pangean C- kirjaimen muotoisen kontinentin
eteläkärkiin, jossa nyt on Australia.
Tämä suuri extinktio tapahtui 100 000 vuoden aikajakson sisällä ja se päätti paleaotsooisen eeran.
Mitä eläinkuntaa permikauden maisemassa kulki:
Ilmastonmuutos tuo mukanaan jatkuvasti uusia hyönteislajeja. Osa ötököistä on tuholaisia, osa lisää pistojen riskiä.
- Viime vuonna löytyi 123 Suomelle uutta pistiäislajia, kertoo Luonnontieteellisen keskusmuseon pistiäistutkija Juho Paukkunen.
Lähes
kaikki viimevuotiset uudet pistiäiset ovat ihmiselle vaarattomia.
Joukosta löytyi yksi uusi myrkkypistiäisiin kuuluva kultapistiäinen,
joka ei kuitenkaan pääse ihmisen nahan läpi.
Valtava lajien
leviämisen kasvu 2000-luvun aikana johtuu ilmastonmuutoksen
lämmittämästä maamme keskilämpötilasta. Vaihtelevan säämme vuoksi
lämpenemistä on voinut olla vaikea huomata, mutta hyönteiset ovat tämän
seikan hoksanneet.
- Ilmastonmuutos on yksi tärkeimmistä syistä,
sillä ilmaston lämmettyä eteläisemmät lajit ovat voineet levitä tänne.
Toisaalta jotkut lajit ovat levittäytymässä tänne muutenkin, sillä ne
ovat palautumassa viimeisimmästä jääkaudesta ja leviävät entisille
levinneisyysalueilleen, Paukkunen sanoo.
Uusia lajeja kiivaaseen tahtiin
Varsinkin
uusia perhoslajeja löytyy kiivasta tahtia, koska harrastajia Suomessa
on paljon. Muut hyönteislajit voivat ehtiä elää Suomessa jo hyvän aikaa
ennen kuin niiden olemassaolo maassamme bongataan. Sellaisten lajien, joita tavataan hyvin lähellä Suomen rajoja, odotetaan leviävän pian Suomeen. Yksi niistä on paperiampiainen.
- Paperiampiaiset ovat leviämässä Baltian maista pohjoiseen kovaa vauhtia. Niitä odotetaan tänne lähivuosina, Paukkunen kertoo. Paperiampiainen
voi pistää ihmistäkin. Allergia- ja astmaliiton mukaan sen pistos on
verrattavissa Suomessa esiintyviin tarha-ampiaisiin. Liitto varoittaa
allergikoita mahdollisesta ristiallergiasta ampiaissukujen välillä.
Toisin sanottuna suomalaisille ampiaisille allerginen saattaa olla
allerginen myös paperiampiaiselle.
Pistiäisten lisäksi uusia kuoriaisia tupsahtelee kymmenittäin lajikantaamme vuosittain. Kokoelmakoordinaattori Jaakko Mattila Luonnontieteellisestä museosta on erikoistunut kovakuoriaisiin. Viimeisin oma, uusi lajilöytö on vain parin viikon takaa.
-
Heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna löysin yhden uuden kuoriaislajin
Lappeenrannasta. Se on syöksykäskuoriainen, joka tunnetaan lähinnä
Norjasta, mutta ei muualta lähiseuduilta. Aika yllättävä löytö siis,
Mattila sanoo.
Kuoriaisrintamalla haittaa voivat tulevaisuudessa
aiheuttaa jalavalla elävät kaarnakuoriaiset. Laji levittää
hollanninjalavatautia, joka voi tappaa maamme jalavakannan.
-
Tuholaislajit saattavat levitä kun ilmasto lämpenee. Ne ovat aivan
todellinen riski. Yksi esimerkki ovat nämä kaarnakuoriaiset, jotka
siirtävät mukanaan jalavatautia aiheuttavaa sientä, Mattila kertoo. Useimmiten
uudet lajit sopeutuvat maahamme hyvin ja rikastuttavat Suomen luontoa.
Ne lisäävät muun muassa lintujen ravintoa niillä alueilla, joilta vanhat
hyönteislajit ovat siirtyneet pohjoisemmaksi.
Nämä lajit saapuvat:
Paperiampiainen on Suomessa useimmiten yksittäinen,
pitkulaisen muotoinen salamatkustajalöytö etelämpää Euroopasta tulevien
tavaroiden seassa. Pian tämä pistiäinen levittäytynee muualta
Euroopasta Suomeenkin. Paperiampiaisia on jo Baltian maissa ja
Ruotsissa, joten matka ei ole pitkä. Paperiampiaisen pisto on yhtä
vaarallinen kuin muiden Suomessa esiintyvien ampiaisten. Ampiaissukujen
välillä saattaa esiintyä ristiallergiaa, mikä allergikon on hyvä ottaa huomioon.
Lähde: Allergia- ja astmaliitto Ampiaishämähäkki
on Suomen perinteisiin hämähäkkilajeihin verrattuna eksoottinen ja
kookas. Se onkin tullut Suomeen eteläisestä Euroopasta. Sillä voi olla
jopa puolitoista senttimetriä pitkä ruumis, jonka pitkät jalat tekevät
siitä entistäkin suuremman oloisen. Naaraan alaruumis on räikeän
keltainen ja siinä on mustia poikkiraitoja. Ampiaishämähäkki viihtyy
puutarhoissa ja niityillä sekä kosteissa ja matalissa pensaikoissa.
Hämähäkki kutoo noin 30 senttimetriä läpimitaltaan olevia verkkoja.
kertoo SVT uutiset ruotsinkielellä ja maintisee lajiksi gammafjäril.
Suomeksi vastaava on gammayökkönen.
Ötökkätieto-lähde antaa laajemman luettelon kaikenlaista ötököistä ja itikoista. http://www.otokkatieto.fi/speciesindex
Perhostiedossa Yökköset mainitaan ensiksi.
GAMMAYÖKKÖNEN, Autographa Gamma, gammafjäril http://www.otokkatieto.fi/species?id=552
YLEUUTISISTA Suomen puolelta
Luumäki Kun
Jukka Hirvikallio alkoi kuulla viljelijäkollegoiltaan oudoista
havainnoista, hän riensi tarkistamaan tilanteen omilla pelloillaan.
Vastaan
tuli surkea näky: gammayökkösen toukkia löytyi todella paljon. Ne
olivat parissa päivässä ehtineet syödä Hirvikallion rypsipellosta pois
kaikki vihreät osat.
– Tukesille iso kiitos, että se pystyi päättämään hätäluvasta näin pian.
Viljelijä Jukka Hirvikalliolla on 40 hehtaaria rypsipeltoa Luumäellä Etelä-Karjalassa.
Gammayökkönen yllätti viljelijät
Torjunta-aineiden
kysyntä kiihtyi viime viikolla täysin yllättäen, kun suomalaispelloilla
lähes tuntematon tuholainen, gammayökkösen toukka, ilmestyi
näyttämölle.
Toukan torjuntaan sopivat aineet ovat nyt kaupoista lopussa.
Kasvinsuojelun asiantuntija Juha Sohlo ProAgriasta arvelee, että torjunta-aineet ovat lopussa laajemminkin Euroopasta.
–
Viljelijöillä voi olla vielä omia varastoja, mutta kauppiailta ei
torjunta-aineita enää tänä kesänä saa, Juha Sohlo kuvaa tilannetta.
Gammayökkösen
myrkyttämiseen sopivia torjunta-aineita kuluu normaalisti eniten
alkukesästä, kun kasvustoja ruiskutetaan kirvojen ja rapsikuoriaisten
leviämisen estämiseksi. Kesän lopulla gammayökkösen toukkien tuhovoima
yllätti kaikki.
Futistähti Ronaldon nimikkoperhonen
Biologi Jaakko Kulberg kertoo tuntevansa gammayökkösen käyttäytymisen hyvin.
Gammayökköset
elävät Jaakko Kullbergin mukaan vähän kuin muuttolinnut. Erona on se,
että toisin kuin linnut, sama perhosyksilö ei koskaan vaella takaisin
etelään, vaan kyseessä on jo uusi sukupolvi.
Heinäkuun
lopulla viljelysten kimppuun iskeneet toukat ovat Kullbergin mukaan
alkukesästä Suomeen vaeltaneiden perhosparvien jälkeläisiä. Perhoset
munivat paikkoihin, jossa vaikuttaisi olevan riittävästi ruokaa niiden
toukille.
Munat kehittyvät
toukiksi lämpötilasta riippuen 3–10 päivässä. Uusiakin perhosparvia
Kullberg tietää saapuneen Suomeen vielä aivan hiljattain.
– Viime viikolla tutkakuvissa näkyi satojen miljoonien, jopa miljardien yksilöiden parvia, Kullberg kertoo.
Kullbergin mukaan lajia tavataan Suomessa vielä syyskuussa, ehkä jopa lokakuussa, mutta sen jälkeen se katoaa.
Ensi kesä on arvoitus
Perhosiin
perehtyneen biologin Jaakko Kullbergin mukaan gammayökkösen toukkien
viljelyksille aiheuttamalta tuholta suojauduttaisiin Suomessa parhaiten
pitämällä huolta toukkien luontaisista vihollisista.
–
Peltojen ympärillä pitäisi säilyttää tarpeeksi leveä kaistale villiä
luontoa, jossa gammayökkösen toukkaa ravinnokseen käyttävät lajit
selviytyvät.
Gammayökkösen
liikkeitä ensi kesänä on mahdotonta vielä ennustaa. Mutta jos parvet
jälleen vaeltavat sankoin joukoin Suomeen, on niillä vastassa aiempaa
valveutuneempia viljelijöitä.
– Ensi kesänä tiedän tarkkailla kasvustoa ja ryhtyä ajoissa torjumaan, Hirvikallio sanoo.
KS uutisista:
Helteet
ovat tuoneet Etelä-Suomen pelloille uuden tuholaisen. Afrikasta ja
Etelä-Euroopasta peräisin olevat vaeltajaperhoset, gammayökköset, ovat
levinneet jo Kymenlaaksoon.
Kasvintuotannon asiantuntija Elina Valkeinen
Pro Agria Etelä-Suomesta kertoo, että havaintoja on tehty ainakin
Elimäellä ja Iitissä. Gammayökkösen toukat syövät erityisesti härkäpapua
ja öljykasveja.
— Ne iskevät salakavalasti. Ensin näyttää siltä,
kuin pellossa ei olisi mitään, ja kun muutaman päivän päästä menee
katsomaan, iso alue saattaa olla syöty.
Yökköset eivät iske kaikkiin peltoihin, mutta kun ne iskevät, tuho on totaalinen.
— Ne
syövät ensin lehdet kokonaan ja sitten nakertavat rapseista lidut ja
härkäpavuista pavut. Kasveista ei jää käytännössä mitään korjattavaa,
Valkeinen sanoo.
Ensin syötiin salaatit
Ensimmäiset
laajemmat havainnot gammayökkösistä tehtiin viime viikolla, mutta
Valkeisella on varhaisempia omakohtaisia kokemuksia.
— Kaksi—kolme
viikkoa sitten huomasin, että salaattini oli syöty takapihalla. Niiden
täytyi olla samoja tyyppejä, koska yleensä tuholainen tyytyy vain
maistelemaan, mutta tämä on sellainen kaveri, että se syö kasvin
kokonaan.
Valkeinen viljelee itse rapsia Elimäen Raussilassa. Yksi
hänen pelloistaan on toistaiseksi säästynyt gammayökkösiltä, mutta
muissa on selviä syöntijälkiä.
Torjunta-aineista epäselvyyttä
Edellisistä
suurista gammayökköstuhoista on 70 vuotta. Sopivista torjunta-aineista
on ollut epäselvyyttä, eikä Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla (Tukes)
ollut aluksi antaa yksiselitteisiä vastauksia siihen, mitä
kasvinsuojeluaineita voi käyttää. Tukesin rekisterissä oli vain yksi
valmiste, jonka hyväksyttynä käyttötarkoituksena oli gammayökkösten
torjunta. Sitä ei kuitenkaan saanut käyttää öljykasveille eikä
härkäpavulle. Pro
Agrian maatalousasiantuntija Elina Valkeinen on joutunut kokemaan
gammayökkösen tuhot omilla rapsipelloillaan. Torjunta on vaikeaa, koska
sitä ei voi tehdä helteellä eikä sateella.Gammayökkösen toukat eivät tyydy maistelemaan kasveja, vaan syövät ne kokonaan niin, ettei korjattavaksi jää mitään.Torstaina
ja perjantaina Tukes myönsi poikkeuslupia torjunta-aineille
hätätilanteen vuoksi. Gammayökkösiä voi torjua härkäpavulta, kuminalta,
herneeltä ja öljykasveilta Turex 50 WP -valmisteella sekä kuminalta
kylvövuonna Kestac 50 EC -valmisteella.
— Torstaina kävin
noutamassa torjunta-aineet. Koska niitä ei voi laittaa helteellä, piti
odottaa iltaan, ja sitten alkoikin sataa vettä. Aamulla oli kova kaste
ja päivällä taas hellettä, joten seuraava hetki on illalla, Valkeinen
kuvaili torjunnan hankaluutta perjantaina aamupäivällä. Kasvit
pitäisi ehtiä ruiskuttaa ennen toukkien koteloitumista, koska
torjunta-aine ei tehoa koteloihin. Vaarana on, että uusi toukkasukupolvi
ehtii syntyä ennen torjunnan onnistumista.
Kehno sato joka tapauksessa
Elimäellä härkäpapua kasvattava Eero Sorsa teki ensimmäisen gammayökköshavainnon pellostaan perjantaiaamuna. — Kävin pellon reunassa ja huomasin, että lehtiä oli syöty. Näin yhden toukan, mutta en vielä sen enempää.
Sorsa
on pysynyt perillä tuholaistilanteesta viljelijöiden Facebook-ryhmien
avulla. Hän ei ole vielä ryhtynyt torjuntaan, vaan tarkkailee toukkien
mahdollista leviämistä. Myös kasvinsuojeluaineisiin liittyneet
epäselvyydet vaikuttivat päätökseen.
Ruotsissa on yleensä väehmmän hyttysiä kuin Suoemssa, mutta tänä kesänä vieläkin vähemmän.
Suomen hyttyskuolemat
nousi uutiseksi maailmalla – Sääskitutkija varoittaa BBC:llä: nykyinen
säätila on täydellinen toiselle verenimijälle
YLE uutiset Suomesta :
Julkaistu:
Kuuma kesä on vaikuttanut Suomen hyttyspopulaatioon, mutta luonut täydelliset olosuhteet toiselle verenimijälle, kertoo BBC.
Poikkeuksellisen kuuma kesä on tuhonnut
hyttyspopulaatioita Suomessa, mutta erää toiset verta imevät hyönteiset,
kuten paarmat, ovat menestyneet kuumissa olosuhteissa, raportoi
brittiläinen BBC.
BBC:n haastatteleman sääskitutkija Jukka Salmelan Lapin yliopistosta kertoo, että Lapin länsialueilla on tavanomaista vähemmän toukkia.
Tämä johtuu siitä, että matalat lammikot, joissa hyttyset viihtyvät, ovat pitkälti kuivuneet tänä kesänä Lapissa.
Valitettavasti selaimesi ei tue HTML5-videoita.
Videolla nähdään kuinka hyttynen imee verta.
Yle kertoi viime sunnuntaina, että hyttyset ovat monin paikoin lähes kadonneet Suomesta.
Salmela sanoo, että kuumat olosuhteet sopivat sen sijaan täydellisesti paarmoille. Hän huomasi sen tänä kesänä Sodankylässä.
– Melkein nauratti, kuinka paljon paarmoja siellä oli, sanoo Salmela.
Euroopassa ja Suomessa on tänä kesänä tehty lämpötilaennätyksiä.
Ilmatieteen laitoksen meteorologit kertoivat, että Lapin ja koko Suomen helle-ennätys rikottiin heinäkuun puolessa välissä.
Lapissa
Kevon havaintoasemalla lämpötila kohosi ennätykselliseen 33,4 asteen
lukemiin. Koko maan kesän korkein lämpötila mitattiin Vaasassa ja se oli
33,7 astetta.
IS kertoi jo aiemmin, että heinäkuu oli Suomessa mittaushistorian kuumin.
Pirkanmaan ely-keskus pyytää havaintoja hyytelösammaleläimistä
Pirkanmaan alueelta. Ely-keskus haluaa kartoittaa, miten laajalle
vieraslaji on päässyt leviämään.
Hyytelösammaleläimet aiheuttavat harmia erityisesti kalastajille. Ne
tarttuvat verkkoihin, katiskoihin ja muihin kalastusvälineisiin. Eläimet
voivat kiinnittyä myös esimerkiksi veneiden pohjiin.
Pirkanmaan ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen kertoo, että nopeasti leviävät eliöt saattavat aiheuttaa paljon muitakin ongelmia.
–On todettu, että ne tukkivat erilaisia putkenpäitä, esimerkiksi
jätevedenpuhdistamoiden ja vedenottamoiden suulakkeita. Nyt on myös
havaittu, että ne voivat toimia isäntänä loisille, jotka aiheuttavat
lohikaloille maksasairauksia.
Havaintoja pitkin Pirkanmaata
Tähän mennessä hyytelöeläimiä on nähty erityisesti Pyhäjärven
alueella, mutta myös muissa vesistöissä. Muutamassa vuodessa havaintojen
määrä on kasvanut huomattavasti.
Ely-keskus pyytää ilmoittamaan havainnoista Suomen
vieraslajiportaaliin. Portaaliin voi merkitä havaintopaikan kartalle ja
kuvailla löytyä muutamin sanoin. Merkintään kannattaa liittää kuva,
jotta löydön voi varmistaa sammaleläimeksi.
Anne Mäkysen mukaan pienen sammaleläimen voi sekoittaa vesiperhosen
toukkaan. Molemmat ovat läpikuultavia palloja, joissa on mustia
pilkkuja.
Hyytelösammaleläin on kuitenkin rakenteeltaan erilainen. Se koostuu
useista pienistä sammaleläimistä, jotka ovat ryhmittyneet yhteen. Pienet
eliöt voi läheltä tarkastellessa erottaa.
–Toivomme, että ihmiset laittaisivat valokuvan. Siitä näkee aika pian, onko kyseessä sammaleläin.
Pirkanmaalla havaintoja on tehty tänä vuonna Pyhäjärven lisäksi muun
muassa Ylöjärven Kuusjärvellä, Ikaalisten Kyrösjärvellä, Oriveden
Vesijärvellä ja Roineessa saarikylien lähettyvillä. Monesta merkinnästä
puuttuu kuva, joten ely-keskus ei ole voinut varmistaa havaintoja.
Havaitse ja tuhoa
Hyytelösammaleläimet leviävät muun muassa kalastusvälineiden ja
vesiliikennevälineiden mukana. Leviämisen voi estää tarkistamalla ja
puhdistamalla välineet sekä veneenpohjat huolellisesti lämpimällä
vedellä ennen vesistöstä toiseen siirtymistä. Sammaleläimiä levittävät myös vesilinnut.
Ely-keskus ohjeistaa ihmisiä tuhoamaan hyytelösammaleläimen, jos sellaisen havaitsee.
–Maalle nostaminen riittää. Se hajoaa aika nopeasti siihen kuivalle
maalle. Välttämättä ei tarvitse sen isompia toimenpiteitä tehdä, Mäkynen
sanoo.
Hyytelösammaleläin ei ole ihmiselle vaarallinen. Eläimen voi nostaa
maalle paljain käsin. Limaisen rakenteen vuoksi käsineet on
suositeltavat. Juttua päivitetty 8.8.2018 kello 12.37: Tarkennettu, että hyytelösammaleläin koostuu useista pienistä sammaleläimistä."
Mikäs tämä möykky oikein on latinaksi? tai saksaksi? tai ruotsiksi? tai englanniksi?
Suomalainen versio on lähinnä kieliongelma, koetetaan löytää sopiva nimi asialle.
Suomi on Pectinatella magnifican pohjoisimpia esiintymisalueita. Suomen ympäristökeskuksen tutkijat ovat ehdottaneet nimelä hyytelösammaleläin. Laji vaatii .
Saksalainen versio
Pectinatella magnifica, das auch als Schwammartiges Moostierchen bezeichnet wird, ist ein Süßwassermoostierchen, dessen ursprüngliches Verbreitungsgebiet in Nordamerika
liegt. Es wurde zu einem unbekannten Zeitpunkt auch nach Mitteleuropa
eingeführt (Erstnachweis 1883) und kommt inzwischen auch in Japan und Korea[1] vor.
Pectinatella magnifica bildet sehr große Kolonien,
die 30 Zentimeter lang, 20 Zentimeter dick und über einen Kilogramm
schwer werden können. Vereinzelt wurden auch von Kolonien mit
Durchmessern von einem bis zwei Metern berichtet. Von der äußeren Erscheinung her ähneln diese Kolonien den Schwämmen, sind jedoch nicht mit dieser Tiergruppe verwandt.
Die Kolonien treiben frei im Wasser oder können an ein festes
Substrat angewachsen sein. Sie sind gelatinös und schleimig. Ihr Inneres
besteht zu 99 % aus Wasser. Die Kolonieoberfläche besteht aus einzelnen
Rosetten, die ihrerseits aus 12 bis 18 Einzeltieren (Zooide) bestehen.
Jedes Einzeltier ist winzig und filtert mit einem Kranz von 60 bis 80
Tentakeln planktontische Organismen aus dem Wasser. Pectinatella magnifica
kommt hauptsächlich in stehenden Gewässern vor, optimal sind
Temperaturen über 20 °C. Vereinzelte Berichte über das Auftreten der
Moostierchen in Fließgewässern liegen vor. Bei ungünstigen
Lebensbedingungen werden Dauerstadien (Statoblasten) gebildet. Diese
sind kugelig, bei einem Durchmesser von einem Millimeter und haften mit
10 bis 12 Häkchen am Untergrund. Parasiten
Für die Art sind zu den Microsporidien gehörende Parasiten bekannt wie Trichonosema pectinatellae und Trichonosema algonquinensis. Sie verursachen weiße kugelförmige Wucherungen im Gewebe der Moostierchen.[2] Einschleppung nach Europa
Die
Art gilt aufgrund ihres Verbreitungsmusters (Vorkommen vor allem in
Häfen und entlang von Schifffahrtsrouten) und der Tatsache, dass sie
sich auch aktuell weiter ausbreitet (seit 1990 z. B. nach Frankreich und
nach Tschechien) als Neueinwanderer (Neozoon) in Europa[3]. Die tatsächliche Einschleppung ist allerdings nicht dokumentiert und wurde auch schon bezweifelt[4]
https://en.wikipedia.org/wiki/Pectinatella_magnifica Pectinatella magnifica(the magnificent bryozoan) is a member of the Bryozoaphylum, in the order Plumatellida. It is a colony of organisms that bind together; these colonies can sometimes be 60 centimeters (2 feet) in diameter.
These organisms can be found mostly in North America with some in Europe.
They are often found attached to objects, but can be found free
floating as well. They form a translucent body with many star-like
blooms along the outside. The density of the organism is similar to that
of gelatin, and is easily breakable into smaller chunks.[1][2] Statoblast:
Hyytelösammaleläin
Pectinatella magnifica on sammaleläinten yhdyskunta, jossa voi olla
kymmeniä tai jopa tuhansia yksilöitä. Suomessa havaittujen ... Siten eräs kysymys? Onko tästä ihmisen terveydelle haittaa? Voiko tätä hyvin lisääntyvää massaa jollain tavalla hyödyntää ja miten?
MIKÄ LEVÄ ON? ONKO SE KASVI VAI ELÄIN?? Ainakin se elää ja kukoistaa ja lisäksi kasvaa kuin kasvi.
SINILEVÄ on syanobakteeri, jonka runsas kasvu muodostaa kukintoja. https://en.wikipedia.org/wiki/Cyanobacteria
Iltasanomat 2018-5.8. kertoo murtovesialueen tapahtumasta, johon sataa olla hellejakso syynä:
Suomen vesissä muhii nyt harvinainen kolerabakteeri – tartuntoja sekä lapsilla että aikuisilla
Julkaistu:
, Päivitetty:
Tartuntataudit
Suomessa erittäin harvinaisia tartuntoja on esiintynyt Itämeren rannikolla etelästä pohjoiseen.
Tänä kesänä Itämeren rannoilla lämmenneissä uimavesissä on levinnyt
harvinaisia Vibrio cholerae -bakteeritartuntoja, Terveyden ja
hyvinvoinnin laitokselta (THL) vahvistetaan. Suomessa erittäin harvinaisia,
Non-O1- ja Non-O139 -Vibrio cholerae -tartuntoja on todettu koko
Itämeren rannikolla etelästä pohjoiseen. – Muutamia tartuntoja on
ollut. Jos on haavoja, silloin kannattaa varoa. Bakteeri voi tarttua
haavojen kautta vereen tai korvakäytävän kautta, jos vedessä sukeltelee,
erikoistutkija Aino Kyyhkynen kertoo. Viimeksi samaa bakteeria todettiin Suomessa kesällä 2014, jolloin kesä oli niin ikään harvinaisen lämmin. Vuonna
1998 Suomessa todettiin ensimmäisen kerran lähes sataan vuoteen
koleratapaus, jossa tartunta oli saatu Suomessa. Tuolloin bakteeri
levisi Thaimaasta tuoduista sydänsimpukoista, kertoo elintarviketurvallisuusvirasto Evira.
Tänä vuonna Itämeren rannikolla levinnyt kanta ei kuitenkaan ole
samaa kehitysmaissa leviävää kolerabakteeria, joka lisääntyy
puutteellisen sanitaation ja puhtaan juomaveden puutteen vuoksi. – Kyseessä
on sama bakteerisuku, jossa on eri serotyyppejä. Non-tyypin bakteerit
aiheuttavat lieviä infektioita, ihotulehduksia ja vatsatautia,
Pohjois-Karjalan ympäristöterveyshuollon johtaja Elina Felin tarkentaa. THL:n Kyyhkysen mukaan tänä kesänä tartuntoja on ollut niin lapsilla kuin aikuisilla. Lämpimissä
murtovesissä, suotuisissa olosuhteissa lisääntyvä bakteeri aiheuttaa
vatsatautia sekä iho- ja korvatulehduksia. Jos bakteeri pääsee
verenkiertoon, pitkäaikaissairaat tai vastustuskyvyltään heikentyneet
henkilöt voivat saada vakavan yleisinfektion. Itämeressä uimista
tulisikin varoa, jos iho on rikki tai siinä on haavaumia, THL
muistuttaa. Eviran mukaan bakteeri ei kasva alle 10 asteen lämpötilassa ja tuhoutuu yli 60 asteen lämmössä. Vakavampia
taudinkuvia aiheuttavaa koleraa esiintyy etenkin Saharan
eteläpuolisessa Afrikassa, Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa, erityisesti
Intian niemimaalla sekä Etelä- ja Keski-Amerikassa. Juttua
korjattu ja täydennetty kello 13:46: Lisätty tietoa Suomessa levinneestä
bakteerista. Suomen vesissä levinnyt bakteeri ei ole samaa serotyyppiä,
joka aiheuttaa varsinaista koleraa kehitysmaissa.
Muistiin tästä taudista. On tarkistettava taimet, sillä naapurimetsissä on muutama oranssinruskea pystyyn kuollut kuusi, ettei vain ole tällainen syynä? Tietty on muitakin syitä.
Nimet
T: Chrysomyxa ledi (Alb. & Schw.) de Bary
S: Kuusensuopursuruoste, rämeruoste
Sv: Skvattramrost
E: Chrysomyxa ledi needle rust, Small-spored spruce-Labrador-tea rust, A rust of spruce needles and Ledum
Kuvaus
Kuusensuopursuruoste on yleisin neulasruosteen aiheuttaja
kuusella Suomessa. Sen pikkukuroma- ja helmi-itiöasteet kehittyvät
uusilla kuusen neulasilla, ja kesä-, talvi- ja kantaitiöasteet
suopursulla. Runsas epidemia aiheuttaa kuusikoiden värjäytymisen
oranssinkeltaisiksi. Epidemiat ovat satunnaisia, mutta laaja-alaisia ja
huomiota herättäviä. Epidemioiden esiintymisen satunnaisuus johtuu
lähinnä neulasten tartunnalle alttiin ajan lyhyydestä. Joskus
ruostesieniepidemiat saattavat jatkua useita vuosia peräkkäin.
Kantaitiöiden muodostuminen ja tartunta kasvaviin neulasiin voi tapahtua
vain sateisella säällä väli-isäntien lehdiltä. Sieni leviää vähäisessä
määrin myös nuoriin kuusen käpyihin (emikukkiin), joissa sen vaikutus
siementen kehitykseen ja kuusen siemensatoon on vähäinen.
Kuusensuopursuruostetta esiintyy eniten Itä- ja Kaakkois-Suomessa sekä
pohjoisessa, missä suopursua kasvaa runsaasti myös kangasmailla.
Uimaan haikaillut Julia, 17, törmäsi surulliseen näkyyn ja etovaan hajuun – vedessä ajelehti valtavasti kuolleita kaloja
Julia Pihkanen,
17, oli menossa uimaan lauantaina iltapäivällä Pyhäjärven Vesilahden
kunnassa, kun hän huomasi, että laiturin ympärille oli kertynyt isoina
lauttoina, tuhansia kuolleita kuoreen ja kuhan poikasia. Kalanpoikaset
olivat kääntyneet elottomina selälleen ja niistä levisi ympäristöön
voimakas, mädäntynyt haju.
– Kun yritimme haavia niitä, niillä
oli kaikilla suu auki. Eilen oli aikamoinen tuuli, joka kävi meidän
mökin suuntaan, Pihkanen kertoo.
Julia Pihkanen, 17, oli menossa uimaan
isovanhempiensa mökillä, kun hän huomasi, että ranta oli täynnä
elottomia, haisevia kaloja.
Julia Pihkanen,
17, oli menossa uimaan lauantaina iltapäivällä Pyhäjärven Vesilahden
kunnassa, kun hän huomasi, että laiturin ympärille oli kertynyt isoina
lauttoina, tuhansia kuolleita kuoreen ja kuhan poikasia. Kalanpoikaset
olivat kääntyneet elottomina selälleen ja niistä levisi ympäristöön
voimakas, mädäntynyt haju.
– Kun yritimme haavia niitä, niillä
oli kaikilla suu auki. Eilen oli aikamoinen tuuli, joka kävi meidän
mökin suuntaan, Pihkanen kertoo.
Päivän aikana kuolleet kalat kertyivät tuulen mukana pieneen
poukamaan. Pihkanen on huomannut, että elottomia kaloja ajautuu
poukamaan koko ajan lisää.
– Vedessä on varmaan sata lokkia ja kuolleita kaloja on myös toisella puolella järveä.
Pyhäjärven Vesilahdelle ulottuvassa osassa vesi on ollut 26-asteista. Viime päivinä vesi on ollut jopa ilmaa lämpimämpää.
– Kalat ovat kuolleet ilmeisesti hapenpuutteeseen liian lämpöisessä vedessä.
Pihkanen on ilmoittanut kalakuolemista sähköpostilla Pirkanmaan ELY-keskukseen.
– Se
on aika surullinen näky. Tuossa ne vain kelluvat kuolleina.
Isovanhemmatkin sanoivat, etteivät ole koskaan nähneet tällaista.
Pirkanmaan
ELY-keskus on saanut kuluvana kesänä muutamia havaintoja kalakuolemista
eri puolella Pyhäjärveä. Ely-keskuksen tiedotteen mukaan kuolleet kalat
ovat olleet nuoria ahvenia, kiiskiä ja kuhia. Tavallisin kuolinsyy
kesähelteillä on veden korkeasta lämpötilasta ja laskevasta
happipitoisuudesta johtuva stressi.
Kalat ovat vaihtolämpöisiä. Kun ympäristön lämpötila nousee, kalojen
aineenvaihdunta kiihtyy ja ne tarvitsevat enemmän happea elintoimintojen
ylläpitämiseen.
– Tilanne käy kriittiseksi kun veden lämpötila
nousee riittävästi. Siksi onkin hyvin mahdollista, että kalakuolemat
yleistyvät lähiaikoina lämpimien säiden jatkuessa,
vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen sanoo tiedotteessa.
ELY-keskus
on ottanut näytteitä Pyhäjärven Vakkalanselällä kuolleista ahvenen
poikasista. Näytteistä ilmeni, että kaloja oli vaivannut huono
vastustuskyky ja ulkoloisen aiheuttama kidusärsytys. Vastustuskyvyn
heikkenemisen todennäköinen syy on vedenlaadun heikkeneminen, kuten
levien lisääntyminen, korkea veden lämpötila ja muutokset veden
happamuudessa, joka aiheuttaa kaloille stressitilan. Tutkimuksen mukaan
kalat olisivat kuolleet melkoisen äkillisesti.
Päivän aikana kuolleet kalat kertyivät tuulen mukana pieneen poukamaan.
Pihkanen on huomannut, että elottomia kaloja ajautuu poukamaan koko ajan
lisää.– Vedessä on varmaan sata lokkia ja kuolleita kaloja on myös toisella puolella järveä.
Pyhäjärven Vesilahdelle ulottuvassa osassa vesi on ollut 26-asteista. Viime päivinä vesi on ollut jopa ilmaa lämpimämpää.
– Kalat ovat kuolleet ilmeisesti hapenpuutteeseen liian lämpöisessä vedessä.
Pihkanen on ilmoittanut kalakuolemista sähköpostilla Pirkanmaan ELY-keskukseen.
– Se
on aika surullinen näky. Tuossa ne vain kelluvat kuolleina.
Isovanhemmatkin sanoivat, etteivät ole koskaan nähneet tällaista. Pirkanmaan
ELY-keskus on saanut kuluvana kesänä muutamia havaintoja kalakuolemista
eri puolella Pyhäjärveä. Ely-keskuksen tiedotteen mukaan kuolleet kalat
ovat olleet nuoria ahvenia, kiiskiä ja kuhia. Tavallisin kuolinsyy
kesähelteillä on veden korkeasta lämpötilasta ja laskevasta
happipitoisuudesta johtuva stressi.
Kalat
ovat vaihtolämpöisiä. Kun ympäristön lämpötila nousee, kalojen
aineenvaihdunta kiihtyy ja ne tarvitsevat enemmän happea elintoimintojen
ylläpitämiseen.
– Tilanne käy kriittiseksi kun veden lämpötila
nousee riittävästi. Siksi onkin hyvin mahdollista, että kalakuolemat
yleistyvät lähiaikoina lämpimien säiden jatkuessa,
vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen sanoo tiedotteessa.
ELY-keskus
on ottanut näytteitä Pyhäjärven Vakkalanselällä kuolleista ahvenen
poikasista. Näytteistä ilmeni, että kaloja oli vaivannut huono
vastustuskyky ja ulkoloisen aiheuttama kidusärsytys. Vastustuskyvyn
heikkenemisen todennäköinen syy on vedenlaadun heikkeneminen, kuten
levien lisääntyminen, korkea veden lämpötila ja muutokset veden
happamuudessa, joka aiheuttaa kaloille stressitilan. Tutkimuksen mukaan
kalat olisivat kuolleet melkoisen äkillisesti.
Sinilevähavainnot Pirkanmaalla hieman laskussa (Pirkanmaa)
Pirkanmaan
järvien sinilevähavainnot ovat vähentyneet hieman viime viikon
tilanteesta. Runsaasti sinilevää havaittiin viikolla 31 Kangasalan
Kirkkojärvessä, Nokian Tottijärvessä ja Pyhäjärvessä Vesilahden
kirkonkylän rannassa. Vähän sinilevää on havaittu Pyhäjärvessä kuudella
eri havaintopaikalla, Lempoisten uimalassa (Lempäälä), Mäyriänrannassa
(Lempäälä), Halkoniemen uimarannassa (Nokia), Maatialanlahdella (Nokia),
Lehtiniemessä (Nokia) ja Kranstolpan uimarannassa (Pirkkala). Vähäisiä
sinilevähavaintoja on myös tehty Sastamalan Houhajärvessä. Järviwikin leväbarometrin mukaan sinileviä on ajankohtaan nähden hieman normaalia enemmän.
Lisäksi
yleisöhavaintoja vähäisistä sinileväesiintymistä on viikon aikana
kirjattu Järviwikiin Pyhäjärven Reipin uimarannasta, Pyhäjärven Turrin
uimarannasta ja Lempäälän Mäyhäjärvestä. Rusehtavat suopursuruostesienilautat yleistyvät järvissä loppukesällä
Heinä-elokuun
vaihteesta lähtien järvien pinnoille kerääntyy usein rusehtavia
keräymiä ja lauttoja, joiden aiheuttajana ovat kuusen
suopursuruostesienen itiöt. Itiöt ovat ihmisille vaarattomia, mutta
runsaasti itiöitä sisältävät lautat saattavat ärsyttää ihoa tai silmiä.
Suopursuruostesientä esiintyy eniten idän ja pohjoisen järvissä sekä
suopursun levinneisyysalueella.
Itiölauttoja esiintyy eniten
voimakkaiden sateiden jälkeen. Ne keräävät herkästi pinnalleen muita
roskia ja saattavat varsinkin lämpimässä tuoksahtaa epämiellyttävälle.
Lautat hajoavat yleensä muutaman päivän kuluessa. Järvien lämpötilat uimakelpoisia
Tampereen uimarantojen lämpötila on pääosin 18-23 oC.
Tampereen uimarantojen karttapohjaisesta sovelluksesta saa tietoa
uimarantojen uimavesien lämpötiloista ja sinilevätilanteesta. Lämpötila-
ja leväpalveluun pääsee sivulta www.tampere.fi/uimarannat. Lisätietoja:
Pirkanmaan ELY-keskus:
ylitarkastaja A.P.
Julia Pihkanen, 17, oli menossa uimaan
isovanhempiensa mökillä, kun hän huomasi, että ranta oli täynnä
elottomia, haisevia kaloja.
Julia Pihkanen,
17, oli menossa uimaan lauantaina iltapäivällä Pyhäjärven Vesilahden
kunnassa, kun hän huomasi, että laiturin ympärille oli kertynyt isoina
lauttoina, tuhansia kuolleita kuoreen ja kuhan poikasia. Kalanpoikaset
olivat kääntyneet elottomina selälleen ja niistä levisi ympäristöön
voimakas, mädäntynyt haju.
– Kun yritimme haavia niitä, niillä
oli kaikilla suu auki. Eilen oli aikamoinen tuuli, joka kävi meidän
mökin suuntaan, Pihkanen kertoo.
Päivän aikana kuolleet kalat kertyivät tuulen mukana pieneen
poukamaan. Pihkanen on huomannut, että elottomia kaloja ajautuu
poukamaan koko ajan lisää.
– Vedessä on varmaan sata lokkia ja kuolleita kaloja on myös toisella puolella järveä.
Pyhäjärven Vesilahdelle ulottuvassa osassa vesi on ollut 26-asteista. Viime päivinä vesi on ollut jopa ilmaa lämpimämpää.
– Kalat ovat kuolleet ilmeisesti hapenpuutteeseen liian lämpöisessä vedessä.
Pihkanen on ilmoittanut kalakuolemista sähköpostilla Pirkanmaan ELY-keskukseen.
– Se
on aika surullinen näky. Tuossa ne vain kelluvat kuolleina.
Isovanhemmatkin sanoivat, etteivät ole koskaan nähneet tällaista.
Pirkanmaan
ELY-keskus on saanut kuluvana kesänä muutamia havaintoja kalakuolemista
eri puolella Pyhäjärveä. Ely-keskuksen tiedotteen mukaan kuolleet kalat
ovat olleet nuoria ahvenia, kiiskiä ja kuhia. Tavallisin kuolinsyy
kesähelteillä on veden korkeasta lämpötilasta ja laskevasta
happipitoisuudesta johtuva stressi.
Kalat ovat vaihtolämpöisiä. Kun ympäristön lämpötila nousee, kalojen
aineenvaihdunta kiihtyy ja ne tarvitsevat enemmän happea
elintoimintojen ylläpitämiseen.
– Tilanne käy kriittiseksi kun
veden lämpötila nousee riittävästi. Siksi onkin hyvin mahdollista, että
kalakuolemat yleistyvät lähiaikoina lämpimien säiden jatkuessa,
vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen sanoo tiedotteessa.
ELY-keskus
on ottanut näytteitä Pyhäjärven Vakkalanselällä kuolleista ahvenen
poikasista. Näytteistä ilmeni, että kaloja oli vaivannut huono
vastustuskyky ja ulkoloisen aiheuttama kidusärsytys. Vastustuskyvyn
heikkenemisen todennäköinen syy on vedenlaadun heikkeneminen, kuten
levien lisääntyminen, korkea veden lämpötila ja muutokset veden
happamuudessa, joka aiheuttaa kaloille stressitilan. Tutkimuksen mukaan
kalat olisivat kuolleet melkoisen äkillisesti.
1946 syntynyt Tampereella
Ylioppilastutkinto 1964 Lempäälä
Lääketietaan kandidaatti 1966 Turun yliopisto
Lääketieteen lisensiaatti 1972 Turun Yliopisto
Dietetiikan opiskelu 1998 - 2001 Göteborgin Yliopisto
Eläkkeelle 2010
:
