Etelä-Saksan Tirolin letaalit laviinit

http://gfx.sueddeutsche.de/apps/e332001/www/

Lumivyöryistä eli laviineista on  teksti Wikipediassa. otan sen sitaattina tähän.

Lumivyöry on luonnonilmiö, jossa lumimassa vyöryy alas rinnettä. Useimmat lumivyöryt laukeavat itsestään sään vaikutuksesta, mutta ihmiselle vaaraa aiheuttavat lumivyöryt ovat usein heidän itsensä laukaisemia.
Suuri lumivyöry voi tuhota niin metsää kuin ihmisen rakennelmiakin. Lumivyöryyn joutunut ihminen voi hautautua tai ruhjoutua. Suomessa tuhoisat lumivyöryt ovat melko harvinaisia, mutta etenkin taajaan asutetuissa vuoristoissa, kuten Alpeilla, ne ovat yleinen uhkatekijä niin asutukselle kuin infrastruktuurillekin. Ihmiselle vaarallisia lumivyöryjä syntyy yleisesti vain rinteissä, joiden jyrkkyys on 25–45°, mutta jopa 15° rinne voi vyöryä sopivissa olosuhteissa. Sen sijaan 45° jyrkemmille rinteille satanut lumi valuu itsestään pois, ennen kuin sitä kertyy vaarallisen paksu kerros.

• 1 Lumivyöryjen aiheuttamat onnettomuudet ja tuhot
• 2 Lumivyöryjen syntymekanismit ja lumivyörytyypit
• 3 Irtolumivyöry
• 4 Laattalumivyöry
• 5 Loskavyöry
• 6 Jäävyöryt ja lumilipat
• 7 Katso myös
• 8 Kirjallisuutta

Lumivyöryjen aiheuttamat onnettomuudet ja tuhot

Lumivyöryonnettomuuden pääsyyllinen on aina ihminen tai eläin. Ihminen joko laukaisee vyöryn, oleskelee alueella tai on rakentanut alueelle, jossa on lumivyöryriski. Ihmishenkiä vaativien onnettomuuksien lisäksi lumivyöryt aiheuttavat taloudellista vahinkoa esimerkiksi tuhoten metsää, rakennuksia ja infrastruktuuria. Lumivyöry voi myös katkaista auto- tai rautatien ja pysäyttää liikenteen.
Luonnossa liikkuvalle ihmiselle vaarallisimpia ovat laattavyöryt, joissa vyöryvä massa saattaa olla jopa yli kilometrin levyinen ja useita metrejä paksu laatta. Sopivissa olosuhteissa laatta voi saavuttaa jopa 320 km/h nopeuden. Hitaammin liikkuvilla märillä irtolumivyöryillä on pienempi nopeus, mutta vastaavasti suurempi massa ja myös suuri tuhovoima.

Lumivyöryjen syntymekanismit ja lumivyörytyypit

Lumivyöry syntyy, kun lunta paikoillaan pitävät voimat eivät enää jaksa pitää lumimassaa kaltevalla rinteellä. Lumimassaa alaspäin vetää sekä lumen paino, että sen päällä mahdollisesti liikkuvan ihmisen tai eläimen paino. Lumikerrosta rinteellä pitäviä voimia puolestaan ovat lumikerroksen ja sen alapuolisen pinnan välinen kitka, lumikiteiden välisten sidosten jännitys eli lumen koheesio, sekä lunta ankkuroivat ja (tukevat) esteet, kuten lumen läpi pistävät kivet ja kasvillisuus.
Lumivyöryjä on erilaisia. Nimensä mukaisesti irtolumivyöryssä vyöryvä lumi on irtonaista ja lumipakan pinnalla. Laattavyöryssä puolestaan liikkeelle lähtee yhtenäinen lumilaatta joka voi olla joko päällimmäinen lumikerros tai jokin alemmista kerroksista. Kummatkin vyörytyypit voivat koostua kuivasta tai märästä lumesta. Edellisten lisäksi on olemassa lisäksi jäävyöryjä ja loskavyöryjä.

Irtolumivyöry

Kun lumipakan pinnassa on irtonaista lunta johon kohdistuva paino ylittää rinteen jyrkkyydestä riippuvan kriittisen pisteen, lähtee lumi liikkeelle. Irtolumivyöry lähtee useimmiten liikkeelle yhdestä pisteestä ja alaspäin liikkuessaan levenee kiilamaiseksi vyöryksi. Luonnollisia vyöryn aiheuttajia on useita: lumi- tai vesisade, lämpeneminen ja lumikiteissä tapahtuvat muutokset (metamorfoosi). Lisäksi ihminen voi laukaista vyöryn.
Kun taivaalta sataa uutta lunta, se koostuu irtonaisista lumihiutaleista. Satamisen jälkeen lumihiutaleen sakarat sulavat pois ja kide pyrkii saavuttamaan mahdollisimman pyöreän muodon. Samalla kiteet sitoutuvat toisiinsa. Tätä prosessia kutsutaan lumen asettumiseksi eli stabiloitumiseksi. Mitä lämpimämpää on, sitä nopeammin lumi asettuu. Lämpimällä säällä lumi saattaa asettua muutamassa tunnissa, mutta kovalla pakkasella siihen menee useita päiviä. Jos uutta lunta tulee nopeammin kuin se asettuu, lumessa olevat heikot sidokset eivät kestä lumen omaa painoa ja lumi valuu alas.
Vesisade ja aurinko puolestaan sulattavat lunta nopeasti heikentäen kiteiden välisiä sidoksia ja lisäten sen tiheyttä. Kun sidokset heikkenevät tarpeeksi ja lumen paino lisääntyy, syntyy märkä irtolumivyöry. Lämpö voi aiheuttaa myös kuivia irtolumivyöryjä kun kylmällä sataneet lumikiteet ryhtyvät muuttumaan ja niiden väliset sidokset heikkenevät hetkellisesti ennen asettumista.
Etenkin kuivat irtolumivyöryt liikkuvat nopeasti. Suurimman vaaran ihmiselle ne aiheuttavat sellaisissa paikoissa, joissa ne voivat suistaa hänet esimerkiksi kielekkeellä alas tai haudata maaston notkoon.

Laattalumivyöry

Laattavyöryn jälki. Kruunu erottuu selkeästi.

Laattavyöryn edellytyksenä on, että lumi on kerrostunutta. Lumeen muodostuu kerroksia, koska eri kerroilla satanut tai kinostunut lumi on erilaista. Kerrokset poistuvat vain, jos koko lumipatja (lumivälly)  lämpenee yli 0 °C ja jäätyy sitten uudelleen. Erityisen tiheitä ja vaarallisia laattoja syntyy kun tuuli kinostaa lunta. Tämä johtuu siitä, että tuulen kuljettaessa lunta lumikiteiden sakarat hioutuvat pois ja kiteet pyöristyvät. Pienet, pyöreät kiteet pakkautuvat tiiviiksi laatoiksi.
Lattavyöryssä yhtenäinen lumilaattaa lähtee liikkeelle kun sen alla oleva lumipakkaan jäänyt heikko kerros pettää. Pettäneen (hankikanto)kerroksen alla oleva pinta (toinen vahva lumikerros tai esim. sileä kallio) toimii liukumapintana. Mitä sileämpi liukumapinta ja mitä heikompi pettänyt kerros, sitä helpommin laatta  lähtee liikkeelle ja leviää. Liukumapinnan epätasaisuudet voivat joko lisätä vyöryn todennäköisyyttä tai vähentää sitä. Esim. liukumapinnasta ylös pistävä tiheä kasvillisuus, kuten tiheä puusto, voi ankkuroida laatan paikoilleen. Toisaalta yksittäiset kivet tai harva puusto voi heikentää päällimmäistä laattaa, tehden siihen murtumakohtia.
Laattavyöryn laukeamisen syyt ovat samoja kuin muidenkin vyöryjen, eli lisääntynyt paino tai jonkin kerroksen heikentynyt rakenne. Lumilaatan alla oleva heikko kerros voi olla esimerkiksi pintakuuraa, joka on sittemmin hautautunut uuden lumikerroksen alle. Toinen vaihtoehto heikon kerroksen syntymiselle on syvä kuura, jota muodostuu kun lumipakassa vallitsee sopiva lämpötilaero. Syvä kuura eli kidesokerilumi koostuu suurista kuppimaisista lumikiteistä, jotka muistuttavat sokeria ja toimivat kuulalaakereiden tavoin vyöryvän laatan alla.
Myös sade- tai sulamisvesi voi synnyttää heikon kerroksen, kun lumipakassa on vettä läpäisemätön kerros, esimerkiksi jäätä. Vesi kerääntyy jään päälle ja heikentää sen päällä olevaa kerrosta laukaisten vyöryn.
Toisin kuin irtolumivyöryt, laattavyöryt lähtevät liikkeelle leveältä rintamalta. Vyöryn yläreunaan jää selkeä koko laatan paksuinen leikkauspinta, jota kutsutaan kruunuksi. Kun heikko kerros pettää yhdestä kohtaa, murtuma leviää lumen alla ja leveimmät laattavyöryt voivat siten olla jopa yli kilometrin levyisiä ja jopa kaksi metriä paksuja. Yleisimmin laattavyöryssä laatan paksuus on 0,25–1 metriä ja leveys muutamista metreistä ylöspäin.

Loskavyöry

Edellä kuvattujen laattavyöryjen lisäksi on olemassa myös ns. loskavyöryjä, joissa lähtee liikkeelle paksu kerros loskaantunutta lunta. Loskavyöryt ovat yleisiä etenkin keväällä korkeissa ilmanaloissa. Usein niissä lumi vyöryy pohjaa myöten vieden mukanaan myös kiviä ja maata.

Jäävyöryt ja lumilipat

Myös jäätikköjäästä tai lumilipasta putoavat lohkareet voidaan luokitella lumivyöryiksi. Koosta riippuen ne voivat aiheuttaa suurtakin tuhoa. Esimerkiksi 1962 ja 1970 Perussa tapahtuneet onnettomuudet vaativat yhteensä noin 25 000 ihmisen hengen.

Katso myös

• Lumiturvallisuus
• Maanvyöry

Suomalainen lyriikkaa kertoo hyvin usein ilmasta.

Sinisestä taivaasta

Sininen taivas = Blå himlavalv
sateenkaari = regnbåge
Joskus näkee sateenkaaren kun osa taivasta on sininen.
 Tällaisesta  on laulukin Sinisen taivaan sateenkaari .
Det blåa himlavalvets regnbåge
https://www.youtube.com/watch?v=65_I8yu7PS8

Kuurankukka =jääkukka

Kuurankukkalaulu
 https://www.youtube.com/watch?v=j7_gG5q-abw

Tulvii Satakunta... Tulva on helpottanut hyyderäjäytysten jälkeen

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005531862.html

Suomen Länsirannikon alavien maiden tulvista on LAULU
Tulvii Pohjanmaa...
 https://www.youtube.com/watch?v=eak9OBgSArk

Sanoja lumisateesta ja räntäsateesta ruotsiksi

Sataa lunta. On lumisade.

Ruotsiksi.  Det snöar. Det är snöfall.

Det faller snö.
Det trillar snö   
Det är lättare snöfallsmoln.
Kraftigt  snöfall
By ut av snö,
Det finns  några snöbyar ..

Nuoskakeli
Töväder

Suojasää  ( Vastakohta: pakkanen:  Motsats:   sträng kyla,  köld grader) 
blidväder, töväder

Nuoskalumi
kramsnö, blötsnö

Sataa räntää.  On räntäsade. 
Det är snöblandat regn.

Sataa  vettä. On vesisade.
Det regnar
Det är regn. 

Sataa (suuria)  rakeita,  (pieniä rakeita)
Det haglar
( stora hagel,  små hagel)
Saekuuro,
hagelby, hagelskur

Hyydetulvan vaaraa Kokemäenjoen varsilla

Harri VallinHuittinen ja Pori 
 https://www.aamulehti.fi/uutiset/hyydetulvat-koettelevat-kokemaenjoen-varren-asukkaita-pahin-tilanne-on-huittisissa-jossa-vesi-kastelee-jo-mokkien-kivijalkoja-200675837

Hyydepatojen  (suppojään muodostamienn patojen )Kokemäenjoen varrella aiheuttamat ongelmat ovat pahimpia joen alavalla keskiosalla Kokemäen ja Huittisten alueella, missä vedenpinta nousi tiistaina noin puoli metriä, ja vedennousu on jatkunut myös keskiviikkona.

KOMMENTTI
 Pitää muistaa myös, että vesi on raskaimmillaan +4 asteisena. ja se voi tässä mys vaikuttaa.

 Ruots. vastine https://sv.wikipedia.org/wiki/Krav_%28istyp%29
LISÄTIETOA suomeksi Wikipdiasta:

Suppo (jäätyyppi)

Hyydettä Kymijoen Pernoonkoskissa

Suppo eli hyyde eli suppojää on dynaamisen jäänmuodostuksen kautta syntynyttä jäätä.^[1] Sitä syntyy erityisesti jokien turbulenttisissa virtauksissa, kun veden liike ei ole tarpeeksi tasaista, jotta niihin voisi syntyä jääkansi. Supon muodostuminen aiheuttaa ongelmia vesivoimalaitoksissa, kun jäätä alkaa kasaantua turbiinien seuloihin. Ajoittain vesivoimaloiden juoksutusta joudutaan pienentämään hyyteen aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi.^[2]
Muodostuminen
Talvipakkasillakin riittävän suuri virtausnopeus tekee mahdottomaksi yhtenäisen jääkannen muodostumisen. Tämän vuoksi turbulenttisissa joissa lämmönvaihto uoman ja ympäristön välillä on tehokasta, ja veden on mahdollista alijäähtyä eli jäähtyä jäätymispistettä kylmemmäksi. Hyydettä alkaa muodostua, kun tällaiseen veteen syntyy kasvavia ja toisiinsa tarttuvia jääkiteitä, esimerkiksi vedenpinnan yläpuolisen alijäähtyneen sumun härmistymisen tai lumihiutaleiden kautta.^[3]
Lähteet

1. Mustonen (toim.), Seppo (1986). Sovellettu hydrologia. Mänttä: Vesiyhdistys r.y., ss. 60-61. 
2. Oulujoelle tehdään jääkantta estämään suppojään muodostumista Yle Uutiset. Viitattu 15.12.2015.
3. Saimaan juoksutusta vähennetään hyytöriskin takia, YLE-uutiset 18.12.2012. Viitattu 10.4.2014.

Saksalainen termi:

Frazil-Eis ist eine Ansammlung loser, zufällig orientierter nadelförmiger Eiskristalle in flüssigem Wasser. Es liegt in der Form von Slush vor und erscheint von der Oberfläche des Wassers aus gesehen etwas ölig. Es bildet sich sporadisch in offenem, turbulentem, unterkühltem Wasser, was bedeutet, dass es sich normalerweise in Flüssen, Seen und Ozeanen in klaren Nächten bei Lufttemperaturen unter −6 °C bildet.
Frazil-Eis ist das erste Stadium der Entstehung von Meereis.

Englantilainen termi 

 Frazil ice is a collection of loose, randomly oriented needle-shaped ice crystals in water. It resembles slush and has the appearance of being slightly oily when seen on the surface of water. It sporadically forms in open, turbulent, supercooled water, which means that it usually forms in rivers, lakes and oceans, on clear nights when the weather is colder, and air temperature reaches −6 °C (21 °F) or lower. Frazil ice is the first stage in the formation of sea ice.

Ruotsalainen kuvaus

Krav (istyp)

Krav (en: Frazil) är små millimeterstora iskristaller som flyter fritt i vatten. Det kan liknas vid att det snöar i vattnet. Krav bildas i öppet, underkylt vatten (vatten som har en temperatur under noll grader) som hålls i rörelse. Det kan gälla rinnande vattendrag eller vatten i havet eller stora sjöar som hålls i rörelse av vågor.

LÄHDE:   Ruots. vastine https://sv.wikipedia.org/wiki/Krav_%28istyp%29

Nyisbildning från krav
Krav kan fastna i botten varvid så kallad bottenis (en: Anchor ice) bildas. Bottenis i grunda vattendrag framträder som vita områden i vattnet^[1]. Bottenis kan få tillräcklig lyftkraft och flyta upp till ytan. Isen innehåller då vanligen material från vattnets botten.
Krav kan även flyta upp till ytan och där bilda ett lager som liknar snöslask. På svenska förekommer termen grötis som troligen refererar till detta snöslasklager ^[2]. Detta slasklager kan sedan frysa ihop till ett istäcke. Ett istäcke som bildats av krav kallas för kravis (en: Frazil ice). Snöslask kan även bildas av att det snöar i nollgradigt vatten. Detta kallas på engelska för slush. Is som bildas från snöslask på detta sätt kallas för snöis.
Vid polarhaven sker ofta isbildning i flera steg från krav till fast is. I det första steget samlas ett vanligtvis runt 10 cm tjock hinna av krav vid vattenytan^[3]. Detta kallas på engelska för grease ice, på svenska förekommer termen ishinna inom sjöfart och i meteorologiska kretsar^[4]. Denna ishinna bildar en matt, trögflytande soppa på vattenytan^[5] som på avstånd kan påminna om olja som flyter på vattenytan. Liknelsen med olja stämmer även med faktum att ishinnan kan driva iväg med vinden och bilda långa strimmor ^[6].
Av vågorna kan denna ishinna förhindras att frysa till. Då kan centimeterstora isklumpar bildas, på engelska kallat shuga. På svenska förekommer termen issörja inom sjöfart och i meteorologiska kretsar^[4]. I nästa steg bildas större klumpar, så kallad tallriksis (en: pancake ice), vanligen från 30 cm upp till 3 meter i storlek. Slutligen fryser tallriksisen ihop och bildar ett heltäckande islager.
I lugnt väder kan, istället för bildning av issörja, ishinnan frysa till och bilda kravis. På engelska kallar man detta för nilas. Istillväxt med saltvattenkärnis kan sedan ske på undersidan av kravisen. Nilas består vanligen av ett övre lager med kravis och ett undre lager av kärnis. Nilas är mycket böjligt och följer vattenytan vid dyningar. Man brukar skilja mellan mörk och ljus nilas. Mörk nilas är 0-5 cm tjock och är ungefär lika mörk som öppet vatten med en albedo på runt 0,07. Mörk nilas kallas ibland på svenska för blåis. Ljus nilas är tjockare än 5 cm och har en albedo på runt 0,14.
På svenska pratar man vanligen om krav, grease ice, nilas, shuga och slush helt enkelt som "nyis"^[7].

Illan sää 16.1. 2018

Lisäys Aamulehdessä 17.1. 

Jussi SaarinenAamulehti

Tiistaina ja keskiviikkona Suomessa on uutisoitu Ruotsin suunnasta saapuvasta hurjasta lumimyräkästä. Forecan meterologi Juha Föhr tyrmää tällaiset väitteet. Mitään kauhistuttavaa lumikaaosta ei hänen mukaansa ole tulossa minnekään päin Suomea.
Sitäpaitsi  eilen kokoonaurattu lumikinos on tänään jo osin sulanut  matala kasa ja tiet ovat osin lumettomia.  Tyyntä ja aurinkoista +1 C ainakin rfannebergenissä.



16.1. 2018

Vaikea muuten uskoa että on myrsky jotenkin mennyt tästä ohi, kun aamulla heräsin ja katsoin parvekkeelle. Tyyntä, vain pieni vipajainen lehdettömässä puunoksassa. Nuoskaa lunta, ellei jo ihan  sohjoa, koska osa lumesta on jo ehtinyt +2 C asteessa sulaakin.  Menin kahvikuppi höyryävänä kädessä parvekkeelle ja ajattelin ottaa kahvikupposen raikkaan aamupäiväilman kera,  mutta muovituolin istuinkaukalossa oli toisessa tuolissa nuoskaa suojalunta ja toisessa kirkasta sulavettä.   Lumiaura pihalla oli saanut kokoon aikamoisen lumikasan paikoitusalueen päähän.  Eilen illalla tosin oli viimainen  tuima tuuli ja piiskaava lumisade kun olin iltakävelyllä niin että  varmuuden vuoksi eilinen kävely muuttui bussimatkaksi kauppaan ja takaisin, koska sen tapainen tuuli voi lennättää oksia.

 Katson vielä Ruotsin iltauutiset rajun lumimyrskyn urilta tältä illallta.

Ollut monta onnettomuutta Etelä-Ruotsissa ja nyt iskee lumimyrsky Tukholmaan.

 https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/213b8y/manga-olyckor-i-sodra-sverige--nu-slar-snostormen-mot-stockholm

Många olyckor i södra Sverige – nu slår snöstormen till mot Stockholm

  Busväder!

Det har varit många olyckor under dagen i södra Sverige efter att snöovädret dragit in över landet.

Nu drar snökaoset in över Stockholm och SMHI har utfärdat en klass 1-varning för snöfall.

Mitt i rusningstrafiken krockade en polisbuss med en refug  (liikenteenjakaja) i centrala Stockholm.

Poliisibussikin joutui liukuun,  liirasi  tolppaan råkat i slirning mot stolpe)  (liikenteenjakajaan/ johinkin tolppaan)

Sadetalven merkitys ajoteille Suomessa

Tekniikka ja Talous lehti  kertoo ajokeliin vaikuttavasta  tienpinnan  muuttumisesta sadetalvessa.

LÄHDE:  https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/rakennus/sateinen-talvi-saa-kadut-kuoppaisiksi-ja-rikkoo-tiet-korjauskeinoja-ei-ole-helppo-loytaa-6696387?utm_source=Teta_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Uutiskirje

Etelä-Suomen runsassateinen talvi on koetellut kaupunkien katuverkostoa viime viikkoina. Kadut ovat monin paikoin kuoppaisessa kunnossa. Vuoroin lämpöasteilla ja pikkupakkasella vaihteleva sää rikkoo katupäällysteitä ja hankaloittaa vaurioiden korjaamista.
Lämpötilan vaihtelut nollan molemmin puolin on myrkkyä asfalttipäällysteisille teille. Päällysteet rikkoutuvat herkästi, kun vesi pääsee hiljalleen asfalttikerroksen rakoihin ja jäätyy ja sulaa vuorotellen lämpötilan vaihdellessa.
Sorateihin sateet puolestaan aiheuttavat pieniä lammikoita, jotka liikenteen vaikutuksesta jauhautuvat montuiksi. Kuoppia muodostuu etenkin liittymäalueille ajoneuvojen kiihdyttämisen ja hidastamisen takia.

Päivän sää 16.1. 2018. Liikennekaaosta lumimyräkän myötä

http://www.gp.se/nyheter/sverige/trafikkaos-i-sn%C3%B6yrans-sp%C3%A5r-1.5056020

Liikennekaaos lumimyräkän kannoilla 

Ruotsi.  Autoja  ojassa ja kaatuneita puita . Tuimat tuulet ja lumisade ovat aiheuttaneet useita onnettomuuksia ja liikennehäiriöitä aamun kuluessa. Ilmatieteenlaitos on antanut useita huonon sään varoituksia kautta maan.

•  Trafikkaos i snöyrans spår

• Sverige  Bilar i diket och nedfallna träd. Hårda vindar och snöfall har orsakat flera olyckor och störningar i trafiken under morgonen. SMHI har gått ut med flera varningar för oväder runt om i landet. 

Useampikin auto on ajautunut ojaan etelä-Ruotsissa  aamun aikana. Eteläisen alueen poliisikunnan johtokeskuksessa on käsittelyssä  kymmenkunta Skånessa, Blekingessä ja Kalmarissa  tapahtunutta  onnettomuutta. 

-On kovin monta liikenneonnettomuutta, mutta tähän mennessä  ei mikään ole minun tietääkseni aiheuttanut  tarvetta kuljettaa  vahingoittuneita sairaalaan,  kertoo  medialle poliisista yhteyshenkilönä   Kim Hild.

• Många bilar har åkt i diket i södra Sverige under morgonen. Ledningscentralen för polisen i region Syd hanterar ett tiotal olyckor i Skåne, Blekinge och Kalmar.

• - Det är väldigt mycket trafikolyckor, men inga hittills som har lett till att skadade har behövt föras till sjukhus vad jag känner till, säger polisens presstalesperson Kim Hild.

 Kyseessä on  ajotieltä suistumisia,  autojen kiepsahtamisia ympäri, ajautumista, kaistoja erottaviin  vaijereihin, kuorma-autoihin kolaroineita   henkilöautoja ja  linja-autokin  on törmännyt  yhteen henkilöauton kanssa   Ronnebyssä.

• Det handlar om avåkningar, bilar som voltat, personbilar som har åkt in i vajerräcken, personbilar som krockat med en lastbil och i Ronneby har en buss kolliderat med en personbil.

 Myös länsi-Ruotsin ajokeli on  hankala. - Meillä on ollut  eri puolilla aluetta  joukko onnettomuuksia, mutta onneksi ei tällä hetkellä ole raportteja vaikeammista  vahingoista, kertoo läntisen alueen poliisin puolelta   lehdistölle  Peter Adlersson Värmlandissa. Rankka lumisade on aiheuttanut  Grimsin ja Kilin koululaiskuljetuksen peruuttamisen tältä päivältä.

• - Även i västra Sverige är det besvärligt väglag.  - Vi har haft en rad olyckor runt om i regionen, men lyckligtvis har vi inga rapporter just nu om allvarligare skador, säger Peter Adlersson, presstalesperson vid polisen i region Väst.

• I Värmland har snöfallet lett till att skoltrafiken i Grums och Kil ställts in under dagen

Myrskyvaroitus

• Varning för storm

Usealla taholla maassa on huonon sään vaikutuksia. Karlstadissa  satoi niin suuria lumimääriä, että lumenluontia ja raivausta  kestää keskiviikon vastaiseen yöhän asti. Vahvat tuulet ovat lisäksi aiheuttaneet teille   lumen kinostumista.  Paikotellen kinokset ovat  50 - 70 senttimetrin  korkuisia kasoja  ja  autonajaia kehoitetaan varovaisuuteen liikenteessä.
Ilmatieteenlaitos on antanut Jämtlandin vaaroille 2-luokan myrskyvaroituksen.
(PS. Kun olin Pohjanmaalla töissä.käytin  autoa,  Kerran lumimyrskyn aikaan  kävin Hämeessä ja ajoin  Oravaisista kohti Vaasaa.  Koska  tie oli lähellä merta tuulet saattoivat olla tuiman horisontaalisia ja tekivät  lumesta kinoksia tielle.  Näytti kuin olisi  ajanut laineita vastaan. Silloin oli hyödyksi kun jokin raskas rekka  monine pyörineen ajoi kinokset  edellä sopiviksi uriksi, jossa pikkuautos sitten pääsivät vanavedessä eteenpäin juuttumatta  kinoksiin). 

-Aika tavallakin on tuullut yön läpi illasta asti. Nyt on todettavissa 23 m/s:n  tuulenvoimakkuutta, sanoo TT:lle  SMHI:n meteorologi Marcus Sjöstedt

• På flera håll i landet har ovädret ställt till det. I Karlstad har så stora mängder snö fallit att snöröjningen beräknas pågå ända fram till onsdagsnatten. Kraftiga vindar har även lett till drivor av snö på vägarna. På vissa ställen kan högarna bli 50 till 70 cm och bilförare uppmanas ta det försiktigt i trafiken.
• I Jämtlandsfjällen har SMHI utfärdat en klass 2-varning för storm. - Det har blåst ganska ordentligt under natten ända sedan i går kväll. Nu kan vi notera en vindhastighet på 23 meter per sekund, säger SMHI:s meteorolog Marcus Sjöstedt till TT. 

 On voimakkaat tuulet ja  saman aikaan  myös  lumisadetta ja ajonäkyvyyden alenemista. Sen takia  tunturialueen autonajajia kehoitetaan olemaan erittäin  varovaisia. 

Kaatuneet puut ovat vahingoittaneet sähköjunien kontaktijohtoja ja aiheuttaneet junaliikenteen katkoa Rååbanan- jaksolla  Teckomatorpin ja  Ramlösan välillä .  Liikennelaitos  ilmoittaa  liikenteen  lasketun kulkevan taas normaalisti illan  aikaan.  

• De kraftiga vindarna kombineras även med snöfall och nedsatt sikt. I fjällområdena råds därför bilister att ta det extra försiktigt. 
• Nedfallna träd har skadat kontaktledning, vilket orsakat stopp i tågtrafiken på Rååbanan mellan Teckomatorp och Ramlösa. Under kvällen beräknas trafiken gå som normalt, meddelar Trafikverket.

 Lauttaliikenne  pysähdyksissä.

• Färjetrafik avstängd

 Erittain  kovien myrskynpuuskien riskin takia on annettu 1- luokan varoitus myös Öölantiin, Gotlantiin ja Sörmlannin ja Tukholman lääniin.  Kehno sää, rajuilma,  on johtanut Tukholman läänissä Tynningöledenin  lauttaliikenteen  pysäyttämiseen. Liikennelaitoksesta ilmoitetaan.

• Även på Öland, Gotland och i Sörmlands och Stockholms län har klass 1-varningar utfärdats för risk för mycket hårda vindbyar. Ovädret har lett till att färjetrafiken i Tynningöleden är avstängd i Stockholms län, meddelar Trafikverket.

Norjassakin on suuret lumimassat ja vahvat tuulet  aiheuttaneet tosi ongelmia.
Maan kaakkoisosissa on kaikilla teillä  tieliikenteen  vahvoja myöhästymisiä ja junaliikenne on korvattu linja-autoin  sen jälkeen kun  yhdellä rautatieasemalla ilmeni signaalivika. Uutistoimisto NTB:n mukaan  sää on  keskeyttänyt  osia Skienin kylän  koulutoiminnasta - sään ja  kylässä  sattuneen sähkökatkon takia on   kouluista osa  kiinni.

• Stora snömängder och kraftiga vindar har också ställt till rejäla problem i Norge. I de sydöstra delarna av landet har alla vägar drabbats av kraftiga förseningar och tågtrafiken ersätts med bussar efter att en tågstation fått omfattande signalfel. Vädret har även satt stopp för delar av skolverksamheten i Skiens kommun, där flera skolor har stängt på grund av väderleken och strömavbrotten som drabbat kommun, enligt nyhetsbyrån NTB.

Lentoliikenteessä häiriöitä 

• Störningar i flygtrafiken

 Ruotsin useilla lentokentillä lentoliikennekin   sään kourissa on vaikuttunut laajoin häiriöin  nyt aamun aikana.  Ronnebyn lentokenttä   on  pahiten  vaikuttuneita. Liikenne oli tunnin pysähdyksissä lumen suuren määrän takia. Arlandankin lentokenttä on  joutunut  peruuttamaan Ruotsin alueen lähtöjä.

• Flygtrafiken har också påverkats av det tuffa vädret där flera flygplatser i Sverige har upplevt omfattande störningar nu under morgonen. En av de hårdast drabbade flygplatserna är Ronneby där trafiken stod still under en timme under morgonen på grund av stora mängder snö. Även Arlanda flygplats har tvingats ställa in avgångar inom Sverige.

  Kovan tuulen ja  lumen takia on  lentokenttien eri puolilla Ruotsia  vaikea sekä ottaa vastaan että lähettää matkaan  lentokoneita. Swedavian  lehdistöyhteysmies Hans Uhrus  kehoittaa  matkustavia  päivittämään tietoja Swedavian kotisivulta. 

• - Blåst och snö gör att flygplatser runt om i Sverige har svårt att ta emot eller släppa iväg flygplan. Vi rekommenderar resenärer att hålla sig uppdaterade via vår hemsida, säger Swedavias presskontakt Hans Uhrus.

TT
MItä suomesta kuuluu tästä samasta    lumimyrskystä? 

(Pirkanmaalla uinuu kesämökkini  ihanan  lumen alla)
Aamulehti kirjoittaa:
 https://www.aamulehti.fi/uutiset/viiden-paivan-lumisateet-alkavat-nain-ruotsissa-riehunut-myteri-leviaa-pirkanmaalle-200671669

Viiden päivän lumisateet alkavat! Näin Ruotsissa riehunut myteri (= myräkänmyteri)  leviää Pirkanmaalle

Anu Leena KoskinenAamulehti

Iltapäivälehdet riemastuivat tiistaina lumen tulosta Etelä-Suomeen. Ilta-Sanomat uutisoi, että raivomyräkkä  (härjande snöyra)  riehuu ( rasar, ställer ståhej  till)  Ruotsissa – näin myrsky etenee kohti Suomea.
Iltalehden mukaan lumi-inferno  ( snöinferno) leviää ( sprider sig till Syd-Finalnd)  Etelä-Suomeen Ruotsista.
( Det är inte på väg till Birkaland)Pirkanmaalle ei ole tulossa raivomyräkkää tai lumi-infernoa. Kovimmat lumisateet jäävät Etelä-Suomeen, jonne voi Ilmatieteen laitoksen mukaan tulla parikymmentä senttiä lunta.
Pirkanmaallekin tulee kuitenkin arviolta 15 senttiä lunta tällä viikolla. Yksin torstaina tulee viisi senttiä.