Varhaiskesä ja ilman kosteus laskee

27.4. 2014 on kevät kesä jo pitkälle edistynyt.
Talvea mitlei ei ollut ollenkaan Syskyn merkeistä luonto ääntyi kevään merkkeihin ilman  selkeää talviaikaa.
Nyt on kesä tavallista aikaisemmassa osittain. Sanon osittain, sillä esim  tässä vaiheessa vain osa puista on lehden alussa aivan skaalana. Esim.  atsalealajit ja rhododendronit ovat hyvin  eri vaiheessa jokainen. Valkoisia ja aivan vaaleanpunaisia on muutama kukassa Botanisessa ja  Slottskogenissa on  eilen ainakin muutama valkoinen kukassa.  Joten  hetkelliset keskipäivän kuumat piikit ovat vielä yökylmän kanssa aaltoilevia.
Nyt merkitsee ilmankosteus .
Keskipäivällä kuivahtaa pilvettömään avaruuteen kosteutta.
 Olin maalis-huhtikuun vaihteessa Färsaarilla. siiellä  oli valtavan  aurinkoinen kaksiviikkoinen. Aivan huhtikuun alkuviikolla sitten tuli tiukka sumu,  ja kosteus oli hetken yli 90 astetta hyvää raikasta meri-ilmaa,  oikein hyvää hengittää. Paksu sumu muuttui sitten uduksi , jonka kosteus  on 70 %.

Sitten täällä Ruotsissa   pääsiäisenä alkoi tulla  myös hyvin aurinkoista, ja kosteus laski niin että välillä kaikki pilvet maan yltä katosivat kuten tänään,  haihtuivat  yhtäkkiä ihan silmissä.  Täällä Göteborgissa  on yleensä kuitenkin hyvä ilma, koska meri on lähellä,  vaikka on kuuma aika, mutta  yksi vaarallinen tekijä on maasto- ja metsäpalot, jotka voivat tehdä täälläkin ilman kitkaiseksi. Nyt on jotain sellaista tapahtunut tämänkin kylän Rannebergin  lähistöllä, koska savukitkaa alkoi nousta ulko-oven raoista  eteiseen jo 3 yötä sitten keskiyöllä,  noin 23.50  24.4. 2014  aikaan. Koetin mennä nukkumaan, mutta tuollainen kitka ei salli mitenkään nukahtaa ja koetin löytää siihen syytä. En löytänyt muuta kuin että  kitka tuli eteisen oven raosta vedon kuljettamana ilman mukana.
  Asia selvisi vasta lauantaina 26.4.  kun  poikani perhe teki läheiseen reservaattiin  piknikmatkan , jonka tapaamme joka vuosi tehdä eräälle lammelle..Kertoivat että  siellä oli  palanut koko  lammen reunan metsä ja  heti alkuun he joutuivat kutsumaan palokunnan katsomaan tilannetta, koska isot rungot maassa kytivät vielä hehkuvina.
 Tuo alue on asuintaloista yli kilometrin päässä , ehkä 2 km  päässä, eikä näy tänne, mutta  kitka siis alkoi tulla jo  3 yötä sitten.

Suomi näyttää olevan  kuivan ja hehkuvan ilman takia samassa  ongelmassa ja luonnossa syttyy itsestään metsäpaloja. joita joka päivä uutiset kertovat.   Ruotsin keskiosa on palovaroituksessa. Pitäisi kyllä tämä eteläosakin liittää siihen jo varhain.

Lumimäärä oli hyvin vähäinen  kuluneena talvena   Tavallisesti olisi tähän aikaan vielä jonkin verran lumisuojaa ja lumi haihtuu tavallisena  talvena suoraan ilmaan muuttumatta vedeksi. Nyt tämä lumen antama suojavalli, joka ottaa kasvavan  aurinkoenergian vastaan, puuttuu.
Siis  koko Fennoskandia voi olla nyt palovaarassa.  Sellaista oli  useita vuosia sitten esim Karjalan ja Venäjän puolella niin,  että savu tuli etelä.Suomeen hyvin  hankalana kitkana hengittää. Astmaatikoille varsinainen kauhuaika.

  Färsaarten olosuhteet on  keuhkojen kannalta todella edulliset. ( Niin hyvää hengittämistä en ole kyllä sitten aikoihin kokenut kuin siellä siinä kylmässä 90 asteen meri-ilman sumussa).

Nettitietoa: Ilman kosteus

Ilman kosteus on ilmassa olevaa vesihöyryä, jota ei tavallisesti näe tai tunne. Lämpötila määrää, kuinka paljon vesihöyryä voi ilmassa olla. Mitä kylmempi ilma on, sitä vähemmän se pystyy pidättämään vesihöyryä.
Kosteuden määrää ilmaistaan useiden eri suureiden avulla.

Suhteellinen kosteus on yleisin. Se on prosenttiluku, joka ilmaisee, kuinka paljon ilmassa on vesihöyryä siihen nähden, mitä kyseisessä lämpötilassa voi olla enimmillään vesihöyrynä.
 • relativ fuktighet (%)

Kosteussisältö kertoo, paljonko ilmassa on painoyksikössä kosteutta.
 • specifik fuktighet (g vatten/kg fuktig luft)

Absoluuttinen kosteus ilmaisee, montako grammaa vesihöyryä sisältyy kuutiometriin ilmaa. Yksikkönä käytetään grammoja kuutiometrissä.
• absolut fuktighet (g vatten/m3)

Kyllästyskosteus määrittelee, paljonko vesihöyryä ilmassa voi olla kussakin lämpötilassa. Jos ilmaan haihdutetaan väkisin vettä yli kyllästyskosteuden, vesihöyry alkaa tiivistyä pisaroiksi. Samoin käy, kun ilma jäähtyy, sillä silloin kyllästyskosteus laskee.
 • våt temperatur (°C)

Kastepistelämpötila, lyhyemmin kastepiste, on lämpötila, johon ilman pitäisi jäähtyä, jotta siinä oleva vesihöyry alkaisi tiivistyä.
• daggpunkt (°C)

Ilman suhteellisesta kosteudesta ei voi päätellä, että sataako vai ei. Sumussa se on yli 90 ja udussa yli 70 prosenttia. Sateella suhteellinen kosteus on yleensä korkea. Talviaikaan suhteellinen kosteus on suurempi kuin kesäaikaan, jolloin sillä on myös vuorokausivaihtelu.
Talvella ulkoilmassa suhteellinen kosteus on suuri, vaikka vesihöyryä ei ilmassa olekaan paljon. Kun ikkunasta tulee ilmaa sisälle, sen lämpötila muuttuu. Lämpimämpään ilmaan mahtuu enemmän kosteutta, joten suhteellinen kosteus pienenee.



Edellämainittujen lisäksi ruotsalaisilla mainitaan  muitakin mittoja tässä luettelossa. 

Olika mått på luftfuktighet

Luftfuktigheten kan beskrivas med flera olika mått som:

• absolut fuktighet (g vatten/m3)
• relativ fuktighet (%)
• daggpunkt (°C)
• våt temperatur (°C)
• specifik fuktighet (g vatten/kg fuktig luft)
• blandningsförhållande (g vatten/kg torr luft)
• ångtryck (hPa)
• entalpi (kJ/kg torr luft)

Nedan beskrivs den absoluta och den relativa fuktigheten i ett klimatologiskt perspektiv.
 http://www.smhi.se/kunskapsbanken/meteorologi/luftfuktighet-1.3910